Muistoissa: Unna

Suomenlapinkoiranarttu TK1 Taivaannastan Diidalogus
26.1.2004 – 15.10.2018
i. BH TK2 Jegolas Aslak Ahne
e. Agi3 Lumiturpa Taikanuttu
Kasv. Mari Lukkarinen, Kitee
Om. Maija Kultamaa, Kulloonkylä
Terveys: lonkat B/B, kyynärät 0/1, polvet 0/0, silmät terveet, prcd-PRA-kantaja, selkä ja olat kuvattu terveiksi. Unnalla todettiin borrelioosi tammikuussa 2013, joka hoidettiin antibiooteilla oireettomaksi. Borreliatartunnan oireet palasivat talvella 2016.
Tuloksia: TOKO EVL2, agilityssa kisaoikeus kolmosiin, LTe +195, MH-testattu
Jälkeläiset: Vehkaliinan S-pentue v. -07, 2 + 2 (sektio)
Unna KoiraNetissä

Ikioma ja itse valitsemani. Odotettu pentu, jolle oli nimikin valmiina jo vuosia ennen syntymää. Maailman kaunein Unna!

Kotoa muutettuani ensimmäinen koirani Iina jäi pääasiallisesti asumaan vanhempieni luokse, joten koiran paikka oli auki. Ystäväni uros oli juuri astunut mukavaluonteisen nartun, joten lyöttäydyin pentujonon jatkoksi. Muistan kun kävin ensimmäisen kerran katsomassa noin viikon ikäisiä pentuja, ja Unna tuntui heti jotenkin omalta.

Unna täytti tehtävänsä harrastuskoiranakin oikein mainiosti. Sillä oli aina hyvä motivaatio, ja todella ahneena koirana sen motivaatiota oli myös helppo ylläpitää. Nuorempana se myös nautti juoksemisesta, joten Unna oli helppo motivoida tekemään suoritukset myös hyvällä vauhdilla. Unna kilpaili tokossa EVL:ssä ja agilityssa se nousi kolmosiin. Luonteeltaan se oli sosiaalinen ja järkevä mitään pelkäämätön peruskoira, jonka kanssa oli helppo mennä minne vain. Ainoa haaste Unnan luonteessa oli hyvin voimakas riistavietti, joka vanhemmiten vain lisääntyi ja hankaloitti irtipitoa. Unnan kanssa käytiin satunnaisesti myös paimentamassa lampaita, ja sillä oli luontainen taipumus lauman kokoamiseen ja tasapainottamiseen. Se myös jostain syystä epärotutyypillisesti paimensi äänettömästi.

Elämässäni muuttui paljon asioita Unnan elinaikana – asuinpaikat, työ- ja opiskelupaikat, elämänkumppani – Unna ehkä jollain tavalla saattoi minut yksiössä asuvasta opiskelijatytöstä aikuisuuteen. Unna eli 14 vuoden ja 9 kuukauden ikäiseksi. Viimeisen kuukauden aikana se alkoi yskiä, ja yskää hoidettiin ensin hengitystieinfektiona. Yskä ei lieventynyt ja keuhkoröntgenkuvassa oli lohduton näky, kun mahdolliset syöpäkasvaimet olivat vallanneet keuhkot. Unna oli yskää lukuunottamatta hienossa ja pirteässä kunnossa ikäisekseen, ja teimme viimeisen raskaan päätöksen päästää kaunis Unnamme ajoissa, ennen kunnon romahtamista, pilviporoja paimentamaan. Kiitos Unna, olit meille äärettömän rakas.

Videoita Unnasta:
Unna EVL2
Unna ja lampaat, osa 1 ja osa 2

Unna 1 vuotiaana