Tässä viimeisen viikon sisällä ollaan tokoiltu melko ahkerasti.

Perjantai-iltana ennen SM:iä kävin vankilan kentällä ottamassa kaikki liikkeet putkeen, ja ei oo varmaan ikinä sujunut niin hyvin. Esimerkiksi ruutu oli suorastaan upea, vauhti oli lähes kuin pupun perään lähtiessä (en ois uskonut että saan Unnan ikinä menemään niin lujaa ilman sitä jänöä!) ja stoppi tosi sähäkkä ja nopea. Muutenkin kaikki tuntui sujuvan tosi hyvin, osasyynä varmasti oli myöhäinen ajankohta (n. 22.30), Unna tuntuu olevan iltahämärän aikaan aina muutenkin skarpeimmillaan.

Äiti ja isä vieraili torstaina Riihimäellä ja toi samalla Dollan tänne hoitoon. Eilen kävin molempien kanssa touhuilemassa, otin Unnalle kahdessa erässä liikkeitä ja toka setti Dollan jälkeen oli superinnokas. Näköjään Dollan kanssa tekeminen nostaa sillä kovasti kierroksia.

Lähinnä ollaan tehty metskua, luoksetuloja ja ruutua.
Kakeja olen yrittänyt tehdä, mutta eilen ja tänään Unna on käynyt sen verran korkeilla kierroksilla että se on mennyt enemmän stressihäsläämisen puolelle. Täytyisi yrittää rauhoittaa koko liike, ja palkata asennoissa rauhallisena pysymisestä. Eilen Unna arpoi vaihtoja mun suun avaamisesta, joten täytyisi saada se jotenkin odottamaan käskyjä. Myös vaihdoissa on tullut satunnaisesti haukahteluja, mikä on tositosi harvinaista. Tuntuu että koko liike on sille epävarma, joka johtaa häsläämiseen ja yliyrittämiseen. Eilen se alkoi läähättämään tosi nopeaan tahtiin kakeja tehdessä, ja tuntui että silmät pyöri kun hedelmäpeli – ei sit jääty hinkkaamaan sen enempää…

Tänään tein Peltosaaren nurtsilla ”rauhallisia” kakeja ihan koiran vieressä istuen ja keskityin lähinnä palkkaamaan asennoissa pysymisestä. Tosi vaikeaa, kun Unna niin herkästi rupeaa tarjoamaan niitä vaihtoja. Pitäis olla nopeampi ja vaatia vielä vähemmän. Tää on kyllä liike jota me ei osata oikeastaan ollenkaan!

Metskussa ja ruudussa olen ottanut häiriöesineitä mukaan. Ruudussa ne oli alkuviikosta kauempana ja näköjään etenin nyt liian nopeasti kun sain eilen aikaiseksi banaaneja häiriöesineitä kohti mutta ruutuun päätyen.

Noutojen kanssa häiriöesineet ei ole vaikuttanut niin selvästi, U kiinnittää niihin huomiota hitusen (korvat saattaa nousta/katse käännähtää hetkeksi), mutta ei ole tehnyt mutkia kapulalle mentäessä.
Huomasin myös että noutojen palautusvauhti on nopeampi kuin menovauhti. Voisi varmaan yrittää vauhtinoutoja, ja vapauttaa hakemaan jo kapulan ollessa vielä liikkeessä, mutta miten siinäkin sitten saisi tarkennettua palkan siihen menovauhtiin… Tänään tein vauhdista palkkaamisia hetki kapulaan tarttumisen jälkeen, en tiiä auttaisko se. Unna siis noutaa ihan ok laukalla, mutta kun se voisi olla nopeampikin!

Luoksetuloissa olen vaihtanut takapalkan lihapullien heittelyyn, ja tää tuntuu toimivan paljon paremmin. Lisäksi lentävät namit on Unnasta aina ollut superkiva juttu, joten palkkanakin varmasti parempi kuin kuppi takana. Alkuviikosta tein samaa namitetulla tennarilla, ja sekin tuntui olevan edelleen kiva juttu.

Tänään Peltosaaressa tehtiin lisäksi tunnarikapulan etsimistä (hyvä), ja kaikki tän viikon paikallaolot on ollut hiljaisia. Pääsin myös palkkaamaan hiljaisuudesta kun sakemannipentu ohitti paikallamakuussa selän takaa. Yksi istuminenkin otettiin lopuksi. Näitä pitäis tehdä enemmän, jos me joskus vuonna 2015 päästäisiin sinne EVL:nkin… :)

Ens viikolla pakotan itteni noiden kakejen kimppuun, ja tunnariakin täytyisi tehdä enemmän.

Dollakin oli eilen tosi innoissaan, se sai itse päättää mitä tekee. Se kiinnitti huomiota noutokapulaan, niin rupesin palkkailemaan siitä. Aika nopeasti se hiffasi mitä haluan, ja lopussa tarttui jo hampaillakin kapulaan. Se näköjään osaa pienillä avuilla myös alokasluokan jäävät, mä en oikein muista että mitä kaikkea olen sille joskus opettanut.
Dolla myös leikki kivasti, ja sain osani kun se tärskäytti mua kulmahampaalla peukalonkynteen. Sattuu muuten ihan pikkasen! Ei kannata myöskään leikata koiran kynsiä ennen kuin lähtee reenailemaan, Unna vetäisi mulle samaan käteen hyvän verinaarmun. Ja kun se peukalonkynsi vuosi hetken aikaa vertakin, niin mun kädet oli tosi siistissä kunnossa kun pääsin kotiin. Mutta oli meillä silti kivaa. :)

…ollaan nyt muistuteltu mieliin muutamana päivänä Riitan ohjeiden mukaan. Alkuun olen piilotellut omaa yksinään pusikkoon, ja pikkuhiljaa siirtänyt lähemmäksi kapulakasaa. Kertaakaan ei ole tullut väärää kapulaa mulle asti, kerran tosin yksi väärän nosto, jonka Unna tosin ratkaisi heti itse ja vaihtoi kapulan oikeaan. Joten positiivisella puolella ollaan taas, ja nenä tuntuisi olevan ”auki”. Täytyy nyt maltilla jatkaa vaan näitä ”vauvaharjoituksia”, eli aina alussa vaan oman etsimistä pusikoista.

Käytiin tänään taas vankilan kentällä: vähän ruutua merkin kautta ja suoraan (palkka ruudussa), luoksetuloa stopeilla (takapalkka valmiina), istuminen ja tasamaanouto. Tarkoituksena oli ottaa myös kaket, mutta Unnalla meni pasmat aivan sekaisin kun sen arkkivihollinen sattui kävelemään ohi. Siinä vaiheessa kun huomasin että Unna tärisee mun sivulla, tajusin että on syytä pitää breikki. (Unna ei siis normaalisti reagoi noin mihinkään, mutta sillä ja naapurin koiralla ei synkkaa – sillä seurauksella että ne molemmat oikeasti pelkäävät toisiaan…)

Dollakin pääsi puuhastelemaan, ja oli ihan superinnoissaan. Se on tosi hauskan näköinen, kun se pomppii tasajalkaa ja kiepsahtelee innosta. Huvittava tyyppi. Doltsi teki seuraamista (oikein nättiä!), luoksetulon, ruutua ja vähän i-m kakeja. Lisäksi se kanniskeli tosi pollean näköisenä noutokapulaa laipasta, mutta heti jos mä meinasin tehdä siitä ”jutun josta saa palkkaa”, ei kapula kiinnostanut enää ollenkaan. Dolla sai myös eilen tehdä ”tunnaria”, ja hienosti se löysi omia pusikosta – sillehän ei ole opetettu noutoa ollenkaan, joten sillä on pikkasen ronski tapa ottaa kapula suuhun -rusahtelu vaan kuuluu. :D

Ja taas yksi ”kiva” labradori ryysäs kentälle ilman omistajaa mailla halmeilla… suoraan Dollan luokse joka oli just juoksemassa ruutuun, ja kävi se vielä härkkimässä Unnaakin joka oli aidassa kiinni. Nää tällaiset keskeytykset on kaikkea muuta kuin kivoja, varsinkin kun Unnaa ahdistaa häiriökoirat muutenkin. Huoh. Ja ei ollut eka kerta kun tuo hulivili tulee kesken kaiken kentälle pyyhältämään.