Ness Christan koulutuksessa

Kategoriassa Ness, TOKO, Tokotreenit by Maija

Kaikki artikkelin kuvat (C) Maarit Karhu-Teiskonen

Viime perjantaina ajeltiin Lahteen Christan tarkkojen silmien alle. Käytiin muutamaa kuukautta aiemminkin Christan opissa samalla porukalla, tällöin meillä meni seuraaminen uusiksi. Ness oli tosi pomppivainen ja vähän yli-yrittävä, joten aloin rakentamaan siihen rauhallisempaa asennetta ja erilaista askellusta. Työ onneksi tuotti hyvin nopeasti tulosta, ja nyt seuraaminen on stabiilimpi. Tosin nyt muutaman viikon aikana olen saanut vähän uusia virheitä, mutta onneksi on hyvän koulutettavuuden omaava koira, niin asioiden edistyminen on yleensä kivan vasteellista.

Tein Nessin kanssa suurimman osan alokasluokan liikkeistä palkatta, tokaa kertaa ikinä. Kuten vähän olen aavistellutkin, on palkan odotus nyt vähän turhan suurta. Saatiin ohjeeksi vähentää leluttamista ja ottaa enemmän palkkausta namilla ja sosiaalisesti. Itse liikkeissä ei nyt sen kummempaa ole tällä hetkellä, ja tekniset jutut onkin simppelimpiä kuin tuo aina niin haastava mielentilan hallinta. On ollut tosi kiva ruveta tekemään jo vähän kokonaisia liikkeitäkin, kun tähän saakka treenit on ollut hyvin pitkälti pienen pieniä palasia.

Olen jo alkanut vähän vilkuilemaan koekalenteria – jännää! Olisi kiva päästä Nessin kanssa TOKO SM:iin mukaan ja nykyään tylsästi tarvitsee tuloksen jo ennen SM:iä. Joten jos juoksut ei sotke kuvioita, niin huhtikuulle olen katsellut jo muutamia potentiaalisia kokeita. Paikallamakuuta pitäisi tehdä kyllä vielä paljon, ja lisätä häiriöitä siihen. Samoin kaukoissa on vielä aika paljon työmaata. Mutta ihanaa kun pääsee jo edes ajatuksen tasolla suunnittelemaan kisaamista. Olen ollut viimeksi kokeessa Nyytin kanssa 2015 kesällä, joten alkaa olla jo ikävä kokeita!

20Hei2016

Ness 7 kk ja Nyytin uusi selkä 6 kk

Kategoriassa Kuulumiset, Ness, Nessin pentuaika, Nyytin selkäsairaus, Tokotreenit by Maija

Nyytin selkäleikkauksesta tuli viikko sitten kuluneeksi 6 kk. Joissain lähteissä ja ohjeissa on tuota puolen vuoden aikaa pidetty rajapyykkinä, jonka jälkeen suurin osa liikkumisrajoitteista voinnin salliessa jää pois. Joten sen kunniaksi – Nyyti on siis ollut oikein hyvässä kunnossa – olen antanut sen nyt muutaman kerran juosta lujaa. Ekaksi lenkillä turvallisella alustalla ja nyt muutamassa treenissä olen tehnyt vauhtiliikkeitä muutamia toistoja. Oireilua ei onneksi ole tullut, joten ehkä me uskalletaan jatkaa! Niin huojentavaa, ehkä meidän painajainen alkaa todella olla ohitse. Nyt on sikäli hyvä tilanne, kun on kesä ja lämmintä. Syksyllä kylmien säiden alkaessa voi vointi muuttua tietty huonompaan, koska Nyyti aiemminkin oireili aina selkäänsä lähinnä vain kylminä vuodenaikoina. Mutta nyt me nautitaan tästä hetkestä.

Nyyti treeneissä. Kuva: Ansu Leiman

Viime viikonloppuna me juhlistettiin Ansun ja Marin kanssa Ylvan, Puuman ja Nyytin POHJ TVA-arvoja treenaten ja herkutellen lähimpien treenikavereiden kesken. Nyyti ja Puuma tosin valioituivat jo vuosi sitten, mutta Ylvalla titteli oli tuore ja Puumakin oli juuri saanut DK TVA-arvon.

Pohjoismaiden tottelevaisuusvaliot Puuma, Nyyti ja Ylva

Nyytin kohdalla kaikista suurin juhlimisen aihe oli kyllä ehdottomasti sen tervehtyvä selkä! Juhlan kunniaksi Nyyti pääsi ekaa kertaa noin yhdeksään kuukauteen juoksemaan ruutuun. <3 Alla kuvatodisteet Nyytin lempparista.

”Ruutu!” Kuva: Ansu Leiman

Ruutu löytyi, mutta oikea paikka oli kyllä hukkunut jonnekin tauon aikana… Kuva: Ansu Leiman

Unnakin pääsi hengailemaan mukana, parasta oli tietysti se hetki kun kaikki söivät!

Mutta on kyllä niin ihanaa, kun on kolme tervettä koiraa, joista kaksi on nyt treenikunnossa ja kolmaskin just sellaisessa kunnossa kuin 12,5-vuotiaan kuuluukin olla. Tosin Nessillä jostain syystä lehahti sikaripunkki, ja nyt sillä on ihan kaljut silmän ympärykset. Joten nyt se on entistä hassumman näköinen otus.

_full4

Reilun viikon mä seurailin tuota karvoituksen katoamista, mutta sitten kun se rupesi hieroskelemaan silmiään, niin käytiin hakemassa eläinlääkäristä ulkoloishäätö ja varmistamassa diagnoosi. Onneksi se ei ole tarttuva, niin ei tarvitse rajoittaa kesämenoja ja kavereiden näkemisiä.

Lähiviikkoina olen treenannut vähän normaalia laiskemmin, kun hommattiin vene ja vapaapäivinä ollaan käyty seilaamassa fiilistellen uutta ”perheenjäsentä.” Koirat ovat luonnollisesti olleet mukana. Onneksi kaikki ovat entuudestaan jo tottuneet veneilyyn, niin ei tarvinnut sen kummemmin totutella.

Luunsyöntihetki Kaunissaaren laiturissa

Lokeroidut bordercolliet

Nyyti ohjaa tarkkana :D

Unna nukkuu päikkäreitä vanhempieni veneessä

Ensi viikonloppuna onkin TOKO SM:t, jonne lähden turistiksi Nyytin ja Nessin kanssa. Tosin lauantaina pyörähdän alokasluokan kehässä ohjaamassa Nyytin kasvattajan nuorta urosta – hauskaa nähdä miten sujuu kisaaminen koiran kanssa, jota ei ole ikinä edes tavannut! :D

16Kes2016

Nyyti treenaa taas!

Kategoriassa Kuulumiset, Nyytin selkäsairaus, TOKO, Tokotreenit by Maija

Nyt ollaan otettu jo sen verran monta settiä tokoa, että otsikon mukaisesti uskaltaa iloita. Nyyti ei ole oireillut treenien jälkeen ja odotetusti on ollut ihan yhtä innoissaan kuin minäkin. Treenit on tässä vaiheessa melko lyhyitä ja sisältävät vain vauhdittomia liikkeitä. Ollaan tehty seuraamista, kaukoja, tunnaria ilman matkaa, zetan asentoja, paikallaoloja ilman lopun luoksetuloa sekä uutena vähän oikealla puolella perusasentoa jottei homma menisi taas liian toispuoleiseksi. Olen välillä antanut sille treenin alussa tai lopussa vähän leluakin, jonka kanssa se on saanut laukkailla omaan tahtiinsa kentällä. Olen tehnyt nyt niin, että treenipäivä on joka kolmas päivä, jotta näen ettei oireita tule ja kroppa saa palautua muutaman päivän ajan vain normilenkityksellä.

Mutta olipas jännittävää mennä ekaa kertaa ikuisuuksiin Nyytin kanssa ihan oikeasti kentälle treenaamaan. Fiilis oli ihan huikea, mutta samaan aikaan pelotti että oireet palaavat. Muutamat ekat treenit Nyyti oli melko kiihkeä, mutta nyt se on ollut pari treeniä tosi stabiilin oloinen. Varmasti tuo vauhtiliikkeiden puuttuminen vaikuttaa tasaavasti mielentilaan. Mutta onpa ihanaa kun me päästään taas tekemään! Meidän katastrofaaliseen seuraamiseenkin olen tainnut löytää muutaman toimivan taktiikan, jolla toivottavasti saan sitä työstettyä eteenpäin.
Eilen käytiin Ansun järkkäämissä kehätreeneissä, Nyyti pääsi tekemään paikallaolot ryhmässä ja Ness humputteli oman pikkutreeninsä kehien laidalla. Viimeksi kehätreeneissä kierrettiin Nessin kanssa kehätkin, mutta sillä on nyt taka-anturasta pala pois ja muutkin anturat vähän kuivat ja halkeilleet, joten yritän nyt vähän säästellä sitä ja hoitaa tassut kuntoon. Itse se ei onneksi noteeraa anturoitaan mitenkään, eikä ole ontunutkaan.

Nyt on kivan tasapainoinen tilanne, kun on kaksi niin eri koulutusvaiheessa olevaa koiraa – joiden molempien kanssa on kyllä ihan valtava työmäärä edessä. Jos Nyyti tulee kestämään vielä vauhtiliikkeiden treenaamisenkin, niin meillä on vielä edessä kiertonoudon ja tyhjään lähetyksen opetteleminen. Kiertonoudon sain hieman alkuun viime syksynä, mutta sekin vähäinen alku on varmaan kadonnut jonnekin Nyytin muistin syövereistä. Tyhjään lähetystä kohtaan mulla on edelleen kamala angsti, se ei vaan mun mielestä kaikessa epämääräisyydessään kuulu tokon perusideologiaan/henkeen millään lailla. Mutta näillä mennään.

Tässä eilisen aamutreenin kokoonpano: Ness, Nyyti, Kita ja Unna.

27Elo2015

Hei me treenataan

Kategoriassa Nyyti, Tokotreenit by Maija

Ja ihan tosi paljon – ehkä. Kiitos uusien liikkeiden. Meillähän oli niitä suuria terveysongelmia selkä- ja jalkajumien muodossa tuossa pitkin kevättä ja kesää, joten mä en voinut treenata kunnolla iäisyyksiin. Tai siltä se ainakin tuntui. Nyt viimeisimmässä tsekkauksessa Nyytin fysioterapeutin kanssa päädyttiin siihen, että katsotaan kuin käy, kun aletaan nyt treenaamaan isommalla volyymilla. Ja jotenkin mulla on vähän sellainen kutina, että ei tee kyllä hyvää kropalle nämä uudet vauhtiliikkeet ja niiden treenaaminen. Vastataivutuksia pitäisi tehdä ihan todella paljon. Nyyti kiertää ja stoppaa aina myötäpäivään, eli sama oikea puoli koirasta, joka on isommalla rasituksella myös perusasennossa saa lisää kuormitusta. Nyt kiertonoudon kierto ja merkittömän merkin (jestas mitä nimihirviöitä) eteen lähetykset rasittaa sitä samaa puolta. Joten saa nähdä kuinka meidän käy – vaikka kuinka lämppään ja jäähdyttelen kunnolla, niin ei voi vaan tehdä pitkässä juoksussa hyvää. Varsinkaan kun Nyyti ei todellakaan säästele itseään tippaakaan. Kuten alla olevista kuvista merkiltä ohjattuun noutoon lähdöistä näkyy. Pelottavaa.

Mutta täytyy toivoa että säästyttäisiin ainakin loukkaantumisilta. Pelkään vähän tulevaa hallikautta ja kiertonoudon turvallisuutta liukkailla mattoalustoilla. Kapulan välimatka esteeseen on vain viitisen metriä, ja jos koiralla tulee nostossa virhearvioita, niin ponnistuspaikka saattaa ajautua liian lähelle hyppyestettä. Samoin itse merkin kierrossa täytyy toivoa että tassuissa on pitoa. Välillä musta tuntuu että kaikessa nopeudessa ja elastisuudessaankin Nyyti on välillä todella rämäpäisen kömpelö, eikä ole itse ole kovin tarkkana liikkumisensa suhteen. Kuten Senni joskus keväällä mua muistutti – Nyyti on ainoa koira, jonka mä tiedän kaatuneen seuraamisliikkeessä…

Mulla on ehkä maailman kivoimmat treenikaverit. Sen lisäksi että saa superhyviä neuvoja, saa myös ihania treenikuvia! Kaikki tämän päivityksen kuvat on ottanut Ansu Leiman. Syksyn treenikuviotkin vaikuttavat lupaavilta. Seurassamme HSKH:ssa perustettiin kuusipaikkainen arvokisoihin tähtäävien koirakoiden valmennusryhmä, johon meidät valittiin. Lisäksi reilun viikon päästä on taas syksyn kohokohta, eli valmennusrenkaan syysleiri. Kivaa kun on kaikkea mukavaa mitä odottaa!

Viime viikonloppuna me ajeltiin Ansun kanssa Ylöjärvelle valmennusrenkaan kimppatreenipäivään. Meitä renkaalaisia paikalle saapui viisi. Aikaa oli ruhtinaallisesti, joten oli mukava pohtia ja pähkäillä uusien (ja vähän vanhojenkin) liikkeiden ongelmakohtia yhdessä. Ja taas Ansulla oli kamera mukana, joten saatiin lisää ihania treenikuvia.

Taitavat tokotytöt Ylva, Ihme, Tikka, Nyyti ja Lahja

Toissapäivänä treffattiin ihan liian monen vuoden tauon jälkeen Nyytin Saana-siskoa. Oli mukava nähdä Suvia ja Saanaa pitkästä aikaa. Silloin kun siskokset oli nuorempia me treenattiin tosi paljon kimpassa. Nyt täytyy ryhdistäytyä ja nähdä useammin! (Kuva: Suvi)

Nyyti täytti viikko sitten ”jo” kuusi vuotta. Se alkaa siis olla koira parhaassa iässä. Kunpa ajan voisi pysäyttää tähän, en haluaisi sen enää tästä vanhenevan. En olisi uskonut, miten tärkeä voi koira olla. Se on kyllä sellainen once-in-a-lifetime -koira minulle. Maailman uskollisin ja suurisydämisin eläin.

7Tou2015

Pitkästä aikaa

Kategoriassa Kuulumiset, Nyyti, Terveys, Tokotreenit, Unna by Maija

Mä olen ollut niin laiska tän blogin kanssa. Viime päivityksestä on kaksi kuukautta! Näiden kahden kuukauden aikana on monesti tullut mieleen, että tästä olisi kiva kirjoittaa blogiin, mutta aina se on vaan jäänyt. Me ollaan lenkkeilty, treenattu ja eletty normaalia mukavaa arkea. Mulla päättyy tänään kahden viikon talviloma, joka oli aivan loistava veto pitää vasta tässä toukokuussa. Nyt on niin ihana vuodenaika, ja säätkin ollut muutamia sadepäiviä lukuunottamatta aika ihanat. Sadepäivinä olen ahkeroinut ja pistänyt meidän koko yläkerran uusiksi – piristävää vaihtelua!

Me ollaan lenkkeilty ahkerasti ja treenattukin. Oli niin huippua päästä aloittamaan taas talven jälkeen ulkokenttäkausi. Ollaan saatu Nypsin kanssa ihan tosi hyviä treenejä, pahimmat stressikierrokset ovat jääneet pois ja ääniäkään ei ole tullut. Koepaikkaa en saanut huhtikuulle ja nyt jännäillään että riittääkö pisteet SM:iin. Kaksi viikkoa sitten oltiin renkaan leirillä, ja oli kyllä niiiiiin opettavainen ja silmiä avaava leiri. Satu ja Christa kouluttivat meitä ja sain molemmilta tosi hyviä huomioita jatkoa varten. Sunnuntaina katsottiin vielä erikseen sitä meidän kaoottiseksi muodostunutta seuraamista, ja nyt olen alkanut rakentamaan sitä kokonaan uudelleen. Pitkä tie, mutta varmasti opettavainen. Leirin kokonaisuuksissa tuli molempina päivinä mokat ohjatussa, jossa täytyy nyt oikeasti ruveta vääntämään rautalangasta, että sinne keskelle ei mennä, vaikka haettava kapula olisi piilossa eikä heti näkyisi. Ihanaa, mutta niin vaikeaa!

Tällä hetkellä mulla on täällä koirien sairastupa. Nyytillä on lihakset jumissa vasemmassa takajalassa, kun se pääsi kylmettymään märkänä autossa odotellessaan leirillä. Levolla ja hieronnalla mennään, toivottavasti tilanne alkaa helpottamaan! :( Unnalla taas on hammasjuuripaise, joka sai sen koko oikean puolen naamasta ihan turvoksiin. Huomenna aamulla hammas leikataan pois. Tosi kurjaa, mummokoira oli kyllä tosi kipeä. Onneksi nyt antibiootit ja kipulääke on purrut, ja Unna on ollut pirteä.

Mulla on täällä just Dolla hoidossa. Harjasin kaikki koirat iltapäivästä ja suunnittelin lähteväni tuohon pellolla ottamaan valokuvia. Nyt siitä saakka on satanut koko ajan, joten se niistä valokuvista! Joku toinen kerta sitten.

Lenkkikaverit Unna, Nyyti, Karma ja Kita

Kotilenkkimaastot :)

2Tam2015

Meidän tokovuosi 2014

Kategoriassa Nyyti, TOKO, TOKO-kisat, Tokotreenit by Maija

Nyt on uusi treenivuosi taas pyörähtänyt käyntiin, ja Facebookissa ihmisten jakamista koetaulukoista innostuneena päätin itsekin perjantai-illan puhteena vetää kasaan viime vuoden koekäynnit. Eniten meillä on kussut selkeästi zeta (2 asentovirhettä), seuraamisen ylivireestä johtuvat pistevähennykset, luoksetulossa maahanmenon tuplakäsky kolmessa kokeessa seitsemästä (!!!!) ja tunnarissa räiskivä käytös kapuloilla. Yksi nollakin tuli, tosin siitä otan osittain itse syyt niskoilleni, kun en siirtänyt ruudun takanauhalla seisovaa koiraa eteenpäin. Yksi täysin kaoottinen ohjattu, ja saman kokeen kaoottinen ruudun merkin etsiminen on myös niitä viime vuoden ”tähtihetkiä”.

Kaikissa noissa mokissa on taustalla sama syy; ylivireys ja kuuntelemattomuus. Melkein jokaisessa kokeessa eka kehä on ollut huono, ja sen jälkeen homma alkaa luistamaan. Mun täytyy edelleen muistaa päästää Nyyti purkamaan itseään kunnolla ennen suorituksia. En ole kisannut ollenkaan syyskuun jälkeen ja ollaan treenattu tosi paljon kuuntelua ja mietitty mielentiloja. Tästä erityiskiitokset kuuluu kaikille mun ihanille treenikavereille, erityisesti Marille – kiitos! Eteenpäin ollaan onneksi menty, ja esimerkiksi tänään kauden ekoissa Ojanko-treeneissä mulla oli mukana tosi kiva ja vastaanottavainen Nyps.

No mutta, alla siis vuoden 2014 koekäynnit pisteytyksineen:

Vertailun vuoksi tein myös vuodesta 2013 oman taulukkonsa:

Silloin kun Nyyti aloitteli kisaamaan, en ikinä olisi uskonut, kuinka vaikeaa toko oikeasti on. Ei se temppujen opettaminen ole mitään rakettitiedettä, mutta koiran mielentilat ja niiden säätely, ja se kokonaisvaltainen hallinta on jotain ihan muuta. Ne vaikeudet tuntuvat yleensä alkavan vasta sitten jossain vaiheessa kun koira alkaa olla kokeneempi ja rutinoituu liikkeisiin. Niin kävi meilläkin. Nuori, innokas, vauhdikas ja vastaanottavainen koira alkoi muuttua pikkuhiljaa omahyväisemmäksi ja tehdä itselleen töitä enemmän kuin minulle. Mä myös Nyytin kanssa heräsin vähän turhan myöhään siihen, että se treenaaminen ei aina voi olla sitä että pallot lentelee ja on hirveät palkkabileet käynnissä. Tästä syytettäköön lapinkoiria, niiden kanssa treenatessa täytyi jotenkin aina pitää takaraivossa se, että sitä motivaatiota täytyy vaalia kuin tärkeintä aarretta. Tottakai se motivaatio täytyy luoda jokaiselle harrastuskoiralle, mutta esimerkiksi Nyytin tyyppiselle todella kiihkeälle koiralle olisi varmasti riittänyt vähempikin hetsaaminen.

Loppupeleissä mulle on aivan sama, millaisia pisteitä ja sijoituksia me kokeista saadaan. Mä tykkään treenata ja kisata, ja oikeasti testata sitä koiran osaamista ja tavoitella sitä omaa ”täydellistä” suoritusta. Mun ihanne saattaa olla aivan erilainen kuin arvostelevan tuomarin, ja pisteitä saattaa tulla se 10 vaikka olisin aivan todella pettynyt liikkeeseen. Samoin pistevähennyksiä saattaa tulla jutuista, jotka on mulle aivan täysin merkityksettömiä, enkä koe tarpeelliseksi edes treenata sellaisia. Esimerkkinä vaikka bordercollien hieman matala kyyryasento vaikkapa ruudun stopissa. Mutta jokaisella on ne omat ihanteensa, ja toko on siitä ihana laji, että treenattavaa riittää ja jokainen voi tavoitella sitä juuri oikeaa omaa ihannettaan. Tää on ehkä kulunut lause, mutta tärkeintä ei aina ole se päämäärä, vaan sinne yhdessä kuljettu tie. On vaan niin hienoa, kun vieressä on viuhuvahäntäinen koira, joka ei meinaa pysyä nahoissaan kun autosta alkaa kaivamaan treenikamoja esiin. :)

Kuva: Angelica Leiman

Tämä alkanut vuosi on siitä jännittävä, että tokosäännöt muuttuvat 1.8. Alemmat luokat menevät kokonaan uusiksi, ja EVL:n tulee kokonaan uusi liike. Liike vaikuttaa tosi hauskalta, ja veikkaan että se on sitä myös Nyytistä! Olen tehnyt treeneissä paljon tuossa liikkeessa olevia elementtejä, joten uskoisin että sen opettaminen ei ole vaikeaa. Isoimpana miinuksena tuntuu tällä hetkellä ruudun merkin poistuminen, eli koira lähetetään eteenpäin ns. tyhjään. Koska säännöt tulevat vasta elokuussa voimaan, aion rassata päätäni niillä vasta keväämmällä. Nyt on alkamassa karsintakausi ja SM:tkin käydään vielä vanhoilla säännöillä, joten antaa uutuuksien odotella. Uusiin sääntöihin voi tutustua täällä, ja EVL:n uudesta liikkeestä löytyy video täältä.

Hauskoja treenejä – nauttikaa!

4Mar2014

Hoitolapsia ja treenikuvia

Kategoriassa Kuulumiset, Nyyti, Nyytin pennut, Tokotreenit, Valokuvia by Maija

Lokakuu mennä hujahti kamalaa vauhtia. Tää vuodenaika on mulle jotenkin sellainen passiivinen kotonapesimiskausi. Olen tehnyt normaalia enemmän yövuoroja nyt, ja ennen jokaista vuoroa lupaan itselleni päivittää tämän blogin, mutta aina se vaan jää. Jotenkin aina välillä tökkii tämän päivittäminen, vaikka tykkään itse välillä jälkikäteen lueskella vanhojakin postauksia.

Päivät on nyt inhottavan lyhyitä ja nyt on vielä muutaman päivän ajan satanut, joten lenkille lähteminenkin vaatii aina hetken psyykkaamisen. Lokakuun alussa meillä oli ensiksi Nyytin Neo-poika hoidossa muutaman päivän ajan, jonka jälkeen lennossa hoitolapseksi vaihtui Draama-tytär, joka oli meillä 1,5 viikkoa. Mainioita pentuja molemmat. Nypsin Jay-poika korkkasi lokakuussa hienosti voittajaluokan ykköstuloksella, joten tulevaisuudessa voi äiti ja poika kisata sitten samassa luokassa. Huippuhienoa! Jay nousi myös agilityssa kakkosluokkaan. Myös Finn, Draama ja Neo on väläytellyt aika makeita agipätkiä, joten saa nähdä kuka on seuraavana kisaamasssa. Musta on niin ihana seurata noiden pentujen edistymistä.

Unna, Nyyti ja Neo Pilvijärvellä

Äidissä ja tyttäressä on kyllä edelleenkin hurjasti samaa näköä, kumpi on kumpi?

Myös Unnan Rafi-poika kävi vierailulla pitkästä aikaa. Oli ihana nähdä Rafia, viime kerrasta olikin vierähtänyt jo muutama vuosi. Ihan hurjaa ajatella että Unnan Superässät täyttivät kesällä jo seitsemän, ja Unnakin tulee talvella 11 vuotta!

Olen treenannut nyt jokseenkin ahkerasti Nyytin kanssa. Edistymistäkin on tapahtunut kivasti monessa jutussa, mutta tuntuu että osassa on ihan jäätävä työ edessä ennenkuin voi edes vähän huokaista helpotuksesta. Ei oo helppoo! Hallitreenikausi alkoi aika railakkaissa tunnelmissa, meinasi iskeä ihan epätoivo, kun Nyyti veti taas muutamia ylimääräisiä kierroksia sisätiloihin siirtymisestä. Se on jännä miten ne hallit vetää taas kierrokset ihan tappiin. Ihan tuntui siltä kun ei olisi treenannut ollenkaan sitten hallikauden päättymisen.

Lokakuun puolivälissä Ansu otti Nyytistä hienoja treenikuvia, kas tässä: (Kaikkien kuvien copyright Angelica Leiman)

Unna, Nyyti, Ken ja Ylva

Ylva, Nyyti (joka ei onneksi näytä taas yhtään virkaintoiselta…), Unna ja Kentsu

Unna-mussu. On se aika söötti. <3 Unna oli myös kolmisen viikkoa sitten söötisti supikoirajahdissa neljä tuntia. Meinas tulla itku ja parku, kun metsä pimeni ja koirasta ei jälkeäkään missään. Onneksi sillä on pannassa puhelinnumero, joten lähistön asukas oli ihmetellyt tuntikausia tauotta samasta paikasta kuuluvaa haukkua. Unna oli ajanut supikoiran ladon alle, ja piti sen siellä jemmassa haukkumalla. Arvatkaa kuka on taas lenkkeillyt visusti hihnassa? Viime metsästysretki oli helmikuussa, jolloin myös vannoin hihnalenkkien nimeen. Aika näköjään ehtii kullata muistot näinkin lyhyessä ajassa.

7Kes2014

Temppuratakoe

Kategoriassa Nyyti, TOKO, TOKO-kisat, Tokotreenit by Maija

Torstaina käytiin HSKH:n iltakokeessa. Väsytin Nyytiä nyt enemmän kuin viimeksi, ja lopputuloksena oli ehkä snadisti liian väsynyt Nyyti. Osa liikkeistä sujui kivasti, ja osa epäonnistui kokonaan. Sää oli myös melko kuuma. Räpiköitiin EVL läpi aika isoilla mokilla, vauhtiliikkeissä tuli suurimmat virheet. Kenttä oli jostain syystä koirille tosi haastava, 13 koirasta vain kolme löysi ruutuun! Kehänauhan painoina olleet betonimötikät vetivät melkein kaikkia koiria puoleensa merkkien sijaan, ja niin kävi meillekin. Yhden osallistujan blogista löytyi kuva kehästä. Yksilöliikkeet tehtiin putkeen. Tuomarina toimi Pernilla Tallberg.

Paikallaistuminen ja -makuu 10. Oli ollut kiltisti. Makuun ylösnousussa oikea jalka jäi vähän eteen.

Hyppy 10. Perushyppy, ei ihmeitä. Piti hyvin.
Tunnari 9. Korjasi muistaakseni otetta kerran.
Zeta 6. S-I-M. Aargh! Seisoi istumisen, maahan vinoon ja oikealle käännös taas huono.
Ruutu 8. Voi jestas, mua ihan meinas hävettää. :D Nyyti meni merkin sijaan sille perhanan betonipainolle seisomaan, joka oli kehänauhan painona. Pointsit kuitenkin siitä, että se yllättävän hyvin ohjautui takaisin oikealle merkille, eikä jäänyt tarjoamaan sitä epämerkkiä merkkinä loputtomasti. Ruutuun kaarratti sitten niiden betonien myötäisesti, mutta löysi perille. Outoa miten se kehä oli niin haastava, mä hyväuskoisesti ajattelin, että kyllä Nyyti nyt löytää merkin ja ruudun ihan normaalisti…
Ohjattu 5. Voi jestas osa 2. Siirtymä epäonnistui, kun siirryin väärään paikkaan. Joten valmistelut jäi vähän kuin välistä, mutta kyllä sen silti olisi pitänyt fokusoida tehtävään – toisin kävi. Siirtyi keskikapulalle kahdesti – pointsit taas siitä että kuunteli seis-käskyjä. Pöpelikön kautta sitten oikealle ja kaiken sähläyksen jälkeen oikea kapula suussa sivulle. Tää ja ruutu oli vähän kuin ois temppurataa tehnyt. :/
Seuraaminen 8. Uh, tässäkin tuli mokia. Jätti ainakin yhden perusasennon alussa tekemättä ja hitaassa tulkitsi mua kertaalleen väärin ja oli muka kääntymässä oikealle, eli kävi melkein mun edessä :D. Positiivista oli että pakittaminen onnistui nyt.
Kaukot 9. Siirtyi sivusuunnassa s-m, ja snadisti eteen s-i. Naama näytti kiltiltä, eikä ollut jähmeä.
Luoksetulo 9,5. Meinasi varastaa, sikapossu! Onneksi en lähtenyt mukaan, vaan hengähdin hetken käskyn jälkeen ennen kuin kutsuin. Hyvä stop ja nyt myös hyvä maahan! Oli tosin molemmissa vähän jousilla taas käskyn jälkeen.

Yhteensä raavittiin kasaan EVL1 270 p. 2. sija.

Pakko käydä Ojangossa tässä lähipäivinä vähän treenailemassa niiden betonimerkkien seassa, jäi vähän kaivelemaan…

Tänään tehtiin ihana kuuden tunnin metsäretki Tiinan ja Anna-Leenan kanssa. Lisäksi oon ollut nyt sotaleskenä, joten ollaan treenattu joka päivä, kun mitäs sitä tyhjässä talossa nyhjäämään. Tiistaina oltiin kehätreeneissä, joissa Nyyti oli tosi huono! Olin Christan parina, ja sain taas muistutuksia siitä että mun kyllä oikeasti pitää muistaa V A A T I A. Keskiviikkona Katan kanssa Kulloossa sitten vaadin, ja pysyin tiukkana siitä että jokainen käsky on tärkeä. Tehtiin merkillä stabiilina pysymistä, nykimisistä hyihyttelin ja hyvin Nyps rupesi vastaamaan treeniin. Eilen Tesun kanssa sitten tehtiin ympyrämerkkitreeniä, jossa saatiin mokiakin näkyviin. Ohjatussa ei saatu Nypsiä keskelle, vaikka Tesu houkutteli ja haettava kapula piilotettiin. Välillä musta tuntuu, että se vaan niin hyvin tietää millon sitä yritetään saada kiinni mokista ja tekee sillon ajatuksella. Sitten tilanteen niin salliessa aivot lentää narikkaan ja se vaan juoksee, jolloin ne mokat sitten syntyy.

Mutta olipas niin ihanaa olla metsässä ihan ajan kanssa. Käveltiin Nuuksiossa 13 km, uitettiin koiria järvissä ja istuttiin nuotiolla paistamassa makkaraa. Ihan parasta. Kiitos Anna-Leena ja Tiina kivasta päivästä!

28Lok2013

Lokakuun kuulumiset

Kategoriassa Kuulumiset, TOKO, Tokotreenit by Maija

Meille ei kuulu ihmeempiä. Elämä Kulloossa alkaa muokkaantua raiteilleen, viimeisimmät muuttolaatikot sain tänään järjesteltyä paikoilleen varastoon. Maalla on mukavaa. Lähes 50 km työmatka ei ole tuntunut ylitsepääsemättömältä, kun tietää että se keväällä lyhenee puoleen. Lenkkikavereita ei tosin täällä päin vielä ole, mikä on vähän tylsää. Treeneihin olen ajellut nyt muutaman kerran viikossa Vantaalle päin. Tänään aloitettiin Nyytin kanssa hallikausikin, olen nyt tähän saakka treenannut vain ulkona. Ojankoon hallille on onneksi ajallisesti lyhyt matka, reilu vartti. Tokokentät olivat saaneet uuden hienon keinonurmen, oli tosi mukava yllätys. Ulkokauden aikana uudelleen Nypsin päähän taotut luoksetulon stopitkin toimivat nurmella, onneksi. Kamala hinku olisi kisaamaan, kaksi koetta meillä meni sivusuun, kun Nypsillä oli juoksu. Onneksi nyt ennen ekaa karsintakoetta taisi olla muutama potentiaalinen koe, johon ajattelin osallistua. Meillä oli vähän aikaa sitten ohjattu nouto täysin rikki, kun Nyyti jostain kumman syystä päätti ruveta hakemaan vain keskikapulaa. Se oli täysin vastaanottamaton, ja juoksi vain päättäväisesti keskelle, vaikka kokeilin hyvällä ja pahalla. Tyylillä ”…tavoittelemaanne koiraan ei juuri nyt saada yhteyttä…” Onneksi taitavat Mari ja Christa pelastivat minut pulasta, ja nyt meillä on taas ehjä ohjattu nouto. Huh!

Nyyti, Draama ja Unna Pilvijärvellä

Mä sain synttärilahjaksi Draaman hoitoon. Bobi oli leirillä, niin oli hauskaa kun oli isompi lauma karvaisia kavereita kotona. Draama on oikein mainio neiti, joka on kasvanut jo äidistään ohi. Karoliina saa siitä kyllä vielä mainion agikoiran!

Äiti ja tytär – vai tytär ja äiti?

Samoin Neo, joka lähentelee jo 60 cm säkäkorkeutta. Näin viikko sitten Neon pitkästä aikaa treenaamassa, ja siitä tulee kyllä hieno. Tai on se jo nytkin, mutta Anna-Leena on vienyt sitä tosi kivalla asenteella eteenpäin ja se alkaa näkyä hienosti. Oon niin ylpeä Nypsin taitavista lapsista! Myös Jayta näin pitkästä aikaa Ojangon parkkiksella, siitäkin oli kasvanut kaunis uros.

Nyyti ja Neo. Kuva: A-L Väätänen

Unnan lapsenlapset olivat niittäneet menestystä lappalaiskoirien agilityrotumestaruuksissa. Sissi oli voittanut kolmosluokkien mestaruuden ja Mette hopeaa kakkosluokissa. Myrtti-äipälle odotellaan juoksua alkavaksi, niin voidaan ruveta toivomaan pentuhaaveista totta. Unnakin on nyt satunnaisesti päässyt treenaamaan tokoa, ja voi jestas että se on ollut liekeissä, vaikkei ne liikkeet enää ehkä ole niin siistissä kunnossa kuin aiemmin. Unnalle on muutenkin tehnyt tosi hyvää, kun ei tarvitse enää liukastella laminaattilattioilla ja rappukäytävässä. Turkkikin on nyt ruvennut kasvamaan takaisin. Isoäiti voi siis erinomaisesti, kuten alla olevista kuvista käy ilmi. :D

Hapan mummo! Kuva: A-L Väätänen

”Hemmetin bortsut liehuvat nokan alla koko ajan!” Kuva: A-L Väätänen

Aurinkoisista päivistä saatiin nauttia lokakuussa mukavasti, nyt tuntuu siltä että synkin aika vuodesta on edessä. Kellojen kääntämisen myötä pimeäkin tulee inhottavan aikaisin, ja nytkin odotellaan kotona syysmyrskyä alkavaksi. Pitäkää peukkuja että pihapuut pysyvät pystyssä! Loppuun vielä aivan ihana video, joka on tehty valmennusrenkaan pitkäaikaiselle valmentajalle Jontelle. Tack Jonte.

25Huh2013

Renkaan kevätleirillä

Kategoriassa Nyyti, TOKO, Tokotreenit by Maija

Kuva: Maarit Karhu

Viime viikonloppuna ajeltiin Anna-Leenan, Nyytin ja Neon kanssa Mikkeliin valmennusrenkaan kevätleirille. Kouluttajana leirillä oli Maria Brandel Ruotsista, joka on ollut Ruotsin maajoukkueessa viiden vuoden ajan. Tein Nyytin kanssa lauantaina Marian treenissä seuraamista ja sunnuntaina luoksetuloa. Meillä oli ihan mahtava pienryhmä, jonka kanssa treenattiin sitten enemmän ja vähemmän vakavasti. Keksittiin myös uusia tunnarihaasteita, tässä alla yksi niistä, ”ihmistunnari”:

Kuva: Mari Leiviskä

Kuva: Tiina Pesonen

Lauantaina Marian treenissä tehtiin seuraaminen, joka oli aivan kauhea, kamalampi mitä treeneissä on nyt hetkeen ollut. Ainakin meidän virheet näkyivät! Pääpiirteissään Maria neuvoi lämmittämään (-> väsyttämään) koiraa tarpeeksi ennen suoritusta, jotta kierrokset vähän laskisivat ja treeneissä tekemään seuraamisen aina viimeisten liikkeiden joukossa. Minun täytyy myös liikkua rauhallisemmin ja pitää kriteereistäni aina kiinni. Saatiin sama naminsyöntivinkki kuin Jessicaltakin, lisäksi käänteistä houkuttelua paikoillaan ollessa.

Kuva: Maarit Karhu

Luoksetuloon saatiin kivat ja hyödylliset ohjeet kahden lelun avulla. Nyytillä täytyy myös saada stabiliteettia asennoissa pysymiseen, joten vapautus palkalle tulee vasta viiveellä. Maahanmenossa ensin palkkaus namilla, jonka jälkeen vasta vapautus. Aloitin jo opettamaan sille etu- ja takapalkalle omia suuntakäskyjä, Nyytistä pallon luokse juokseminen käskystä on paras treeni ikinä…

”Nää pyöreät esineet on mulle ihan hirveän tärkeitä.” Kuva: Maarit Karhu

11Hel2013

Paluu arkeen

Kategoriassa Kuulumiset, Nyytin pennut, Tokotreenit, Valokuvia by Maija

Aika tuntuu menevän ihan siivillä, kun päivät täyttyvät taas enemmän kaikesta normaaliin arkeen liittyvästä pentujen lähdön jälkeen. Oli ihanaa päästä treenaamaan pitkän tauon jälkeen. Pelkäsin että mua odottaa jokin ihan katastrofi Nyytin kanssa, mutta ekat treenit meni itseasiassa paremmin kuin odotin. Meidän virheetkään eivät olleet kadonneet minnekään kolmen kuukauden aikana, tosi outoa… Mun täytyy nyt kyllä ottaa jokin kurikuuri sille, kun se on ollut arjessakin hieman kurittoman oloinen. Päätin aloittaa ihan vaan siitä, että se ei saa singahdella hallille mentäessä missä sattuu ja yritän olla muutenkin sille tiukempi ja päättäväisempi. Nyyti on kiltti koira, mutta mä olen vielä kiltimpi ja Nyyti osaa ottaa siitä kyllä ilon irti.

Näin keskiviikkona pitkästä aikaa Annia, käytiin yhdessä lenkillä ja Anni hieroi molemmat tytöt. Jumeja löytyi molemmilta, eikä itseasiassa yhtään yllättävistä paikoista. Unnalla borrelioosin aiheuttama ontuminen on vähän jumiuttanut etuosaa, Nyytillä oli keskiselässä ja etujaloissa kireyttä. Seuraava hierontakin sovittiin jo alustavasti, kun Anni ja kumppanit muuttaa ihan hurjan liian kauas nyt maaliskuussa. Snif.

Annin Ninni ja Aatu

Nyytin pennuista olen tavannut kolmea tähän pääkaupunkiseudulle jäänyttä, ja kaikilla on alkanut elämä omassa kodissaan hienosti. Niin ihanaa! Meillä oli lauantaina treffit Draaman, Neon ja Jayn kanssa. Oli ihana nähdä pikkuriiviöitä leikkimässä. Sää oli harmikseni tosi harmaa ja ankea, niin kuvista tuli tosi suttuisia. Draama-tyttönen tulee nyt torstaina meille hoitoon kahdeksi viikoksi, joten kuvasatoa on varmasti sitten luvassa. Tässä muutama onneton räpsäisy:

Tässä ei ehkä leikitä pennun kanssa, vaan pennulla… Kuvassa Nyyti ja litistetty Neo.

Unnan Arvi-velikin oli mukana. Edessä Draama, Neo ja Jay.

Draama, Jay ja alimmaiseksi joutunut Neo

Mustavalkoiset sisarukset Neo ja Draama. Arvi ihastui pikku-Draamaan!

Nyyti saa taas Unnalta kyytiä

30Tam2013

Pentuprojekti on nyt meidän osalta ohi

Kategoriassa Nyyti, Nyytin pennut, Tokotreenit by Maija

Haikeata ja huojentavaa. Meillä on nyt tyhjä talo, pennut ovat loppuviikon Jessican hoivissa. Onneksi kolme pennuista jää tähän pääkaupunkiseudulle asumaan, niin niitä tulee näkemään toivottavasti usein. Ihana seurata niiden kasvua ja nähdä millaisia aikuisia niistä sitten lopulta tulee.

Kaikkea hyvää elämään teille pikkuiset, ja onnea ja menestystä harrastuksissa Karoliina & Draama, Riikka & Vuokko, Marko & Karma, Anna-Leena & Neo, Isabelle & Finn ja Marko & Jay.

Vaikka pennut olivat aivan ihania, niin olen silti onnellinen että me päästään taas takaisin normaalielämään kiinni. Erityisesti olen ikävöinyt treenaamista, joten tänään ajelinkin heti Ojankoon. Onnekseni hallilla ei ollut ketään todistamassa mun ja Nyytin ilotanssia parkkipaikalla. Teki oikeasti mieli hyppiä riemusta, kun pääsi ekan kerran kolmeen kuukauteen treenaamaan! Nyytikin näytti autosta otettaessa siltä, että sen silmät pullahtaa päästä; ”ai me ollaan täällä!!!”

Mua vähän jopa jännitti mitä tauon aikana on tapahtunut, mutta ei onneksi mitään tosi omituista. Tein kaikki liikkeet vähän helpotettuna zetaa lukuunottamatta (oon tehnyt asentoja lenkeillä ja kotona aika paljon) ja melko hyvin homma sujui. Ruudun paikka vaikutti olevan vielä pahemmin hakusessa kuin ennen taukoa, mutta se oli vähän arvattavissakin kun projekti jäi niin pahasti kesken. En tiedä onko meidän seuraaminen ollut ennen taukoa edestäpäin noin rumaa mitä Ojangon peilit näyttivät, täytyy konsultoida treenikavereita siitä. Paikka oli ainakin nyt liian edessä ja Nyyti oli todella yliyritteliäs. Mutta ihanaa päästä taas treenaamaan! Nyt mä voin sitten syyttää jatkossa kevään aikana tokotreenejä siitä että mun oppari ei edisty. :)

19Huh2010

Su ja ma

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Eilen käytiin Terhin kanssa Lopella iltatokoilemassa.

Unna:

– tunnari (oikein)
– kaket (liikkui taakse ainakin puoli mittaansa)
– luoksetuloja (stoppeja ja pysymistä, kerran meni halpaan)
– ruutu (palkka valmiina ekassa + maahanmeno ja pysyminen erikseen)

Nyyti:
– luoksepäästävyys
– seuraamista (taas Terhiltä hyviä huomioita ja vinkkejä)
– ruutu (ei meinannut millään löytää lelua)
– maahanmenoja (hyvin)
– luoksetulon stoppeja (oikein hyviä)

Mä nappasin Helsingistä lähtiessä myös Dollan mukaan maaseutulomalle Riihimäelle, ja Doltsikin pääsi tekemään vähän seuraamista, luoksetulon ja kakeja. :)

Tänään kävin koulun kentällä, tarkoituksena oli hakea Unnalle koirahäiriöitä paikallamakuuseen, mutta kerrankin viereisellä kävelytiellä liikkui vain ihmisiä. Tylsää. Unna teki vain tunnarin (oikein) ja vähän seuraamista. Nyytin kanssa etupäässä leikittiin. Tehtiin vähän seuraamista (nyt aukee peppu ulos, argh!), maahanmenoja, ruutu ja luoksetulon stoppeja. (Eli näköjään sama setti kuin eilen…) Dolla pääsi tekemään ruudun ja leikkimään.

Illalla kotona Nyden kanssa vielä kapulan pitoa, nostoja ja luovutuksia. Sivulle siirtymisissä rupeaa herkästi puljaamaan kapulaa, tätä täytyy vähän miettiä. Tehtiin myös pitämistä 400 grammaisella – nyt toistui se, että pentu pitää hyvin, muttei irrota käskyllä. Nyt tää vielä naurattaa, muttei varmaan kauaa, jos rupeaa esiintymään useamminkin…

15Huh2010

To

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Tänään saatiin tosiaan mieluisia vieraita, kun Tiina tuli Jaavan ja Myrtin kanssa käymään Riihimäellä. Käytiin vankilan kentällä tokoilemassa, ja räpsittiin samalla kuvia toistemme koirista. :) Kiitos Tiina, ihan huippukuvia varsinkin pikkusintistä!! Oli ihan superkiva nähdä pikku-Myrttiäkin hommissa.

Unna teki tunnarin (oikein), ruudun (pikku possu lähti etenemään jollekin tyhjälle pullolle, kutsuin takaisin ja otettiin alusta. palkka stopista ja odottamisesta), seuraamista ja kaket (muuten hyvin, mutta peppu nousi eka vaihdossa m-i. ei takapalkkaa). Nyytin tarinat olikin edellisessä viestissä. Lisäksi Nyyny teki reippaan ruudun, ja yhden onnettoman huonon seuraamispätkän.

Illalla käytiin vielä Terhin ja Sheenan kanssa Lopella. Unna teki tunnarin (VÄÄRIN! Pohdittiin voisko liikkurointi/muiden ihmisten haju kapuloissa vaikuttaa nyt noin paljon, kun omissa treeneissä 99% kerroista Unna tuo ekalla oman… Terhi hajusti nyt yhden pikkulaatikollisen vääriä, saa nähdä miten huomenna menee pihalla. Toka setti kakejen jälkeen onnistui ekalla.) Kaket ilman takapalkkaa, eteni vähän s-m, joka on ”sallittua”, kun mä en ole sitä vaihtoa kunnolla opettanut. Kaksi liikkeestä istumista, eka kokonaisena ja tokasta palkka heti siististä istumisesta. Lopuksi ruoka ruudusta.

Nyyny teki luoksepäästävyyden (nää alkaa sujua oikein hyvin, ei ole pitkään aikaan pyrkinyt alta pois), seuraamista (hyvin, kiitos Tepa!!!), ruudun, noudon (eri osia, ei kokonaista) ja ruoan sai luoksetulosta.

Lopuksi Nyyti pääsi taas leikkimään Sheenan kanssa. Kiitos Terhi treeniseurasta, oli oikein antoisaa. :D

14Huh2010

Ke

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Aamu- ja iltaruoalla käytiin pihalla temppuilemassa. Unna teki aamulla kaksi tunnaria (ja oikein meni, pientä haahuilua oli mukana ekalla kerralla ja luovutukset ei ollut kovin siistejä, mutta pääasia että oma löytyi) ja kaket hyvin. Nyyti sai aamiaisenpaikallamakuusta, ennen sitä tehtiin myös vähän seuraamista ja kosketusalustaa.

Iltapalan Unna sai erinomaisen hyvästä tunnarista (meni heti suoraan omalle, mutta teki tarkastuskierroksen, luovutuskin oli hyvä) ja Nyyti taas paikallamakuusta. Nyyti teki myös seuraamista, joka ei oikein tuntunut hyvältä ja minä tyhmä rupesin hinkkaamaan. :( Tehtiin myös pelkkiä oikealle käännöksiä, jotka meni kivasti. Ennen paikallamakuuta v’ähänmaahanmenoja, jotka olikin tosi hyviä.

13Huh2010

Ma ja ti

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Eilen käytiin tekemässä ihan kakkatreenit vankilalla, mulla oli itelläni jotenkin huono vire ja kaikki ärsytti. Pitäisi suosiolla jäädä kotiin, jos ei ole itse ihan täysillä mukana – silloin sitä on vähän epistä vaatia koiriltakaan.
Unna teki ihan hyvät kaket ja tunnarin oikein, paitsi että nosti oman viereistä väärää. Ruoan sai seuraamisesta. Nyyny puuhasteli vähän kaikkea, paikallamakuu n. 30 sek, kosketusalustaa ja ruutu, sekä seuraamista joka ei tuntunut yhtään hyvältä. Ennakoi seisomaanjäämisiä, vaikka niitä ei olla tehty ollenkaan seuraamisen yhteydessä. Yksi vauhtinouto, yksi nosto ja luovutus (ei pitänyt hyvin!) ja vähän pelkkää pitämistä.

Tytöt pääsi vielä riehumaan treenin jälkeen, jonka jälkeen Unna rupesi ontumaan oikeaa etusta. :( Loppuilta ja tiistai lepoa, hieroin vielä sen illalla läpi – takareidet oli ihan juntturassa.

Tänään käytiin Maija P:n, Terhin ja Pian kanssa vankilalla. Unna teki oikein hyvän paikallamakuun Näädän ja Sheenan välissä. Ei ollut piipannut ollenkaan. Hyvä Unna! Sitten tunnari, joka oli ihan katastrofi – Unna näki kun vein loppupalkan jemmaan kakeja varten, ja ei kyennyt keskittymään ollenkaan. Piippasi sivulla ja kyttäsi ruokaansa, ei lähtenyt ekalla käskyllä ja toi vääriä. Nenä oli ihan kiinni. Vasta kolmannella (tein välissä seuraamista ja luoksetulon kokonaisena) saatiin jokseenkin onnistunut suoritus – toi oman, mutta sylkäisi sen luovutuksessa mun jalkoihin. Voi elämä! Tää on kyllä niin murheellinen liike meillä, onnistuu matalassa vireessä, mutta jos vire nousee liiaksi, niin kaikki mahdolliset olemassa olevat virheet ilmaantuu kehiin. Viime kokeissa tää on onnistunut just niinkuin pitääkin, mutta aika hiuskarvan varassa mennään. Lopuksi kaket, ihan ok.

Nyyti teki luoksepäästävyyden (hyvin, vaikka oli ihan uusi ihminen kopeloimassa), seuraamista (kiitos hyvistä vinkeistä!) joka ei tuntunut niin pahalta, ruudun (bansku, lähti vähän muita merkkejä kohti, puolivälissä hoksasi ruudun), kosketusalustaa(kiitos taas vinkeistä, nyt saatiin alustalle parempi asento sen kyttiksen tilalle :) ja luoksetulon.

Pia oli vielä tuonut meille limua ja keksejä kevätkauden avajaisiin, kivaa! :) Nyyti pääsi vielä lopuksi leikkimään Sheenan kanssa – tyypeillä meni leikit hyvin samalla aaltopituudella.

10Huh2010

Vankilalla

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Tänään vankilan kentällä:

Unna

– tunnari (oma ja oikein!)
– kakeja (ja kun se palkka on siellä takana, niin vaihdot sujuu. Ekassa setissä vapautus taakse, tokassa palkka multa)
– seuraamista, palkkaa juoksuun lähdöistä ja täykkäreistä

Nyyti

– seuraamista 3 x n. 5 askelta (ajattelin vasenta kättäni, ja homma sujui :)
– kosketusalustaa (meinaa herkästi painaa etujalat kokonaan alustalle, ts. on vähän kuin leikkiinkutsuasennossa. Tätä pitää tehdä varmaan enempi vielä sisällä)
– ”tunnari” (etsi hienosti oman ruohon seasta kahdesti :)
– maahanmenoja ja seisomisia liikkeestä (maahanmenot tökki pahasti, jumitti pallopalkkaa)

Molemmat odotteli vuoroaan lähes kiltisti, Nyyny vähän meinasi ryömiä eteenpäin, ja Unnalla meni pasmat sekaisin kun joku lenkitti doggiaan samalla kentällä. Oli ihan mielettömän lämmin! Ihanaa kun kevät tulee, lenkillä nähtiin jo nokkosperhosiakin.

8Huh2010

To

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Tänään kävin päivällä tyttöjen kanssa auringonpaisteessa vankilan kentällä, joka oli täysin kuiva! Hurraa, kevätkausi korkattu ulkotreeneillä!

Pääasiassa mentiin harjoittelemaan omien vuorojen odottamista. Kotona noi malttaa hienosti odotella omaa vuoroa, ja sama meininki on pakko saada siirrettyä ulos. Mulla ei ole autossa veräjää eikä häkkiä (ei kannata ostaa v40:sta koira-autoksi, sinne ei mahdu mitkään häkit!), ja kesällä koiria ei voi autossa pitää.

Kahdesti mä kävin palauttamassa Nyynyn takaisin paikoilleen kun se hiipi eteenpäin, ja Unnallekin piti kerran huomauttaa että ei ole suotavaa liikkua. Molemmat teki vuorotellen pikkujuttuja. Unna teki kaket ja seuraamista, Nyyti merkkiä,maahanmenoja (liikuin itse jonkin verran jo), liikkeestä seisomisen alkeita takapalkalla, seuraamista ja sivulletuloja.

Illaksi oltiin sovittu treenit Terhin ja Pian kanssa Lopelle.

Unna aloitti paikallamakuulla Sheenan kanssa, piipitti…

Nyyti:

Terhi kopeloi Nyytin aluksi läpi, hyvin meni. Ei se siitä pidä, muttei yritä väistääkään.

– sitten hyvin helppo luoksepäästävyys perusasennossa, Tepa sipaisi hiukan turkkia ohimennessään
– sivullaoloa pienellä häiriöllä (aluksi ihan meidän ohi meni kolme pikkupoikaa fillareilla, ja kontakti pysyi hienosti. Tepa kierteli ympärillä, josta Nyy otti jonkin verran häikkää. Näitä pitäis tehdä paljon enemmän, molempien kanssa!)
– ruutu (tää oli ihan ihmeellinen, tyyppi juoksi ruudun ja lelun OHI. Ei voi tietää mitä pienen päässä liikkuu :)
– muutama luoksetulo läheltä suoraan sivulle, T piti kiinni.
– pikku pätkästä seuraamista iltaruoka

Unna:

– seuraamista suoraan, normaali ja juoksu (ihan ok, juoksun alku vähän väljä)
– ruutu (palkka valmiina, hyvin)
– kaket (palkka valmiina takana. Aivan loistava maasta istuminen, josta vapautus palkalle)
– tunnari (voi kyynel!! Unna oli aika kierroksilla koko ajan, eikä nyt sitten malttanut nuuhkia. Puljasi kapuloilla, ja toi oman vasta kolmannella. Voi arse…)
– liik. istuminen (hyvä)
– sitten tunnari uusiksi, joka meni niinkuin pitääkin. Molemmissa toistoissa Unna tosin piipittää odotellessaan sivulla. :(
– metskusta (hyvä vauhti, mutta vähän levoton luovutus) pääsi syömään

Lopuksi Unna teki vielä paikallamakuun (piip, muttei paljoa) tankkeri-valas-vauvamaha-Aimeen kanssa. :)

Kiitokset taas T & P!!

Laitetaanpas taas lopuksi kuva, kun on niin pitkät tylsät tekstipätkät vain :D

Iina seuraa

8Huh2010

Ke

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Eilen illalla treffattiin taas Pian kanssa hallilla.

Unna:

– paikallamakuu x 2 (tokassa sain sitten haukahtelua aikaiseksi, kun jätettiin Unna ja Sona melko lähelle viereisen kentän agilitytreenaajia. Pia moitti, jolloin U heilutteli vaan häntää ja jatkoi vuhahteluja. Aargh!)
– kaket (takapalkalla toimii taas just niinkuin pitääkin, ilman ei)
– tunnari (mä olin ihan varma että nappasi väärän, kun sattui osumaan ekana omalle. Oli tarkastanut vielä viereisen varmuuden vuoksi. Pätevä eläin :) Pialta myös erittäin hyvä huomio noutojen luovutuksista: mä kierryn koiraan päin luovutustilanteessa! Joten nyt täytyy muistaa tsempata itsekin noita luovutuksia!)
– luoksetulon seisominen ja siellä pysyminen (meni halpaan! Hyvä stoppi, mutta livahti liikkeelle hetki Pian käskytyksen jälkeen. Toistossa malttoi hienosti, josta lentävä lihapulla palkaksi. :)
– liikkeestä istuminen (hyvä)
– lyhyestä seuraamisesta ruoka

Nyyti:

– luoksepäästävyys
– seuraamista (haha, mun käsi ei ole siellä missä sen pitäisi! Tästä siis johtuu ihan selkeästi pompahtelut ja edistäminen)
– luoksetulon seisomisia (ei mainittavaa, muistaakseni…?)
– sivulta maahanmenoja + siellä pysymistä (kamalaa, tästäkään mulla ei ole sen kummempia muistikuvia)
– vauhtinoutoja + pitämistä + nostoja
– luoksetulosta sapuska

Multa on näköjään hävinnyt mielestä miten Nyden treenit sitten lopulta meni, pitäis näköjään heti muistaa kirjoitella niistä edes jotain huomioita ylös.

6Huh2010

…ja taas hallilla

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Iltapäivällä suuntasin taas Hyvinkäälle koirien kanssa. Molemmat teki vuorotellen hommia, ja meillä oli itseasiassa kaikilla oikein hauskaa. Unna varsinkin oli tosi reippaalla tuulella.

Unna teki:

– paikallamakuu (kerran kuului piippaus, ja käänsi hieman kylkeä)
– luoksetuloja (stopeista palkaten ja yksi läpijuoksu -> vauhdista palkka, hyvin)
– hyppynouto (aivan loistava!! tämän kunniaksi pidettiin kunnon nakkibileet)
– kaket (taas nousi peppu ylös m-i, samoin m-s oli onnettomia – mulla ei ole ollut nyt takapalkkaa, joka näköjään vaikuttaa heti! hinkkailtiin sitten lähempää (n. 5-6m) vaihtoja, ja ne meni ihan siististi)
– tunnari (meni just niinkuin pitääkin, ja sen johdosta taas hurjat nakkibileet. :)
– ruutu, stopeista palkkaa ja paikan hakemista (joissa hakeutui herkästi melko eteen)
– lyhyt seuraaminen, jossa paljon käännöksiä, pysähtymisiä ja sivuaskelia (kiihtyi, ja vähän piippaili…)
– lopuksi vielä ruutuun jossa palkka valmiina :)

Unna oli niin hyvällä tuulella, että intoutui leikkimäänkin tosi kivasti.

Nyyny:

– sivulta maahanmenoja (yrittää herkästi palata perusasentoon)
– ”paikallamakuu” jotain 20 sek, palkkailin
– vauhtinoutoja (ekassa lintsasi, muisti metri ennen kapulaa että tää oli se juttu josta saa ampua leluun kiinni, ja kapula unohtui kokonaan. Saatiin me sen jälkeen kaksi oikein mallikastakin suoritusta)
– yksi hieno pitäminen
– ruutu (tällä kertaa keskityttiin vähän malttiin ja hallintaan ennen lähetystä, oli aika kierroksilla)
– siivekettä kiertäen luoksetulon pysähdyksiä
– seuraaminen, käännöksiä (nyyh, edistää vähän! paikallaankäännökset oikealle onnistui kivasti – kai – olis mukavaa jos hallilla olisi peilit!)

5Huh2010

Aamutreenit hallilla

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Pääsiäisen laiskottelujen jälkeen palattiin ruotuun ja suunnattiin heti aamusta hallille.

Unna:

Paikallamakuu Martin kanssa x2. Hyviä ja hiljaisia molemmat.
Seuraaminen Pian käskyttäessä. Tää ei tänään toiminut, Unna vaikutti vähän vaisulta, ja otti etäisyyttä. Alku oli ihan ok.
Tunnari. (4 + oma) Toi oman, mutta maistoi yhtä väärää. Lähti vasta tokalla käskyllä (tätä tapahtui jo keskiviikon iltatreeneissä, eli koko liike on nyt vähän ällö. Kun lähtee, niin menee ihan hyvää laukkaa kapuloille.)
Ruutu. Mun piti palkata stopista (joka oli hyvä), mutta kun Unnalla oli takajalat takarajalla, niin rupesinpa sitten siirtelemään sitä, joka nyt ei ollut tän treenin tarkoitus edes. Tehtiin myös koko loppuosa (jätin ruutuun seisomaan: maahanmeno + kävelyhässäkkä), ei ollut kuulemma näyttänyt siltä että olisi jouset jalkojen tilalla. :)
Tunnari (4 + oma) oli muuten ihan tosi hyvä, mutta lähti taas tokalla.
Lopuksi reippaalla tasamaanoudolla Unna ansaitsi aamiaiseksi possunkorvan.

Nyyti:

Luoksepäästävyys keskittyi Pian kopeloinnin ajaksi tuijottamaan ruudussa valmiina ollutta lelua
Ruutu ok, kaarsi aavistuksen vasemman kautta
Sivulletuloja, muistaakseni ihan ok…? Pieni seuraamispätkä myös
Sivullaoloa Pian häiriköidessä pienesti, kerran kääntyi katse
Hyppyä, ok. Palkka hypyn takana seisomisesta
Maahanmenoja, ihan ok.
Sivullaolosta Pian taas häiriköidessä Nyytikin ansaitsi possunkorvan, mutta se oli suuri PETTYMYS. Nyyti näytti lähinnä siltä, että mun ois pitänyt heittää sitä siankorvaa, niin se olis mennyt palkasta. Pieni pettynyt pentu meni häkkiinsä peittämään typerän herkun, ja haaveili todennäköisesti palloista. Joten ei Nydelle jatkossa erikoisherkkuja loppupalkaksi. :D

Tänään käytiin myös pitkästä aikaa moikkaamassa Virpiä, Ricoa ja Sofia – Nyyti kiittää riekkuseurasta!

Illalla Unna teki vielä täyden tunnarin, joka meni niinkuin pitääkin.

Nyyti teki vielä kotona paikallamakuun (n. 30 sekkaa varmaankin, kerran palkkasin ja tyyppi nousi sen jälkeen -> takaisin maahan). Sivulletuloja (oikein hyvin), uutena juttuna paikallaan käännöksiä namikädellä autettuna ja muutaman askelen seuraamista, jotka oli ihan ok. Sitten tehtiin 2 x noutokapulan pitoa painavammalla kapulalla (hyvin) ja 1 x sivulletulo(myös hyvin). Kosketusalustaa, jota on jossain vaiheessa tehty, mutta on jäänyt vähän unholaan. Lopuksi sivulla superskarppina suu supussa olemista, josta riekkuleikkipalkkaa.

Kamala kun Nyytin treenimäärä kuulostaa paljolta näin kirjoitettuna, pitäis varmaan pilkkoa näitä kotituokioita vähän pienempiin setteihin.

Viime keskiviikon treenitkin mun piti kirjoittaa ylös, mutta en mä enää muista muuta kuin Unnan miljoona tunnaria ja Nyden noudon. Unnan kanssa Pian hyvästä ideasta, ja ekasta epäonnistuneesta tunnarista johtuen päätettiin tehdä joka liikkeen välissä tunnari. Joten kyllä me onneksi lopulta saatiin onnistunut suoritus aikaiseksi. :D Mulla oli myös tarkoituksena näyttää mitä me ollaan Nyytin kanssa opiskeltu: hieno noutokapulan pito! Pitäminen onnistui loistavasti, mutta mä en saanut pennulta kapulaa pois suusta! Se istui vakavana kuin tatti kapula suussa, eikä avannut leukojaan irti-käskyllä. Toivottavasti toi ei toistu…

Mä olen niin iloinen kun nuo lumet alkaa vihdoinkin lähtemään: kohta pääsee ulkokentille!!

31Maa2010

Maanantain ja tiistain kotitokot

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Unna eilen:

– tunnari (toi kotona väärän, jota ei ole tapahtunut aikoihin! Löytyi se omakin sieltä kun lähetin uudelleen -> sanallinen kehu. Uudelleen alusta koko liike, nyt toi nätisti oman.)
– kakeja (ja nyt se peppu nousi kotonakin, eli ekan istumisen ongelma, jota U tekee yleensä aina hallilla. Korjailua läheltä, ja sit alkoi tulla sellaisia istumaan nousuja kuin pitääkin. M-S -vaihtoja läheltä, ok)
– seuraamista yksi askel+pysähdys. Kamalia…
– noudosta ruoka

Nyyti teki eilen kaksi settiä:

– noutokapulan pitoa (vähän nosteli päätä kun koskettelin kapulaa)
– luovutuksia
– seuraamisen liikkeellelähtojä (pomppaa herkästi)
– ”kakejumppaa” M-S

– paikallamakuu n. 30 sek, kävin kolmesti palkkaamassa maahan.
– istuminen vähän lyhyemmällä ajalla
– seuraamista, ei skulannut nyt kummallakaan
– vähän merkkiä naksutellen, tarjosi tosi hanakasti merkin puremista…
– pitämistä, superhyvin. Lelupalkka toimii tässä paremmin kuin namppa. Myös kaksi maastanostoa.

—

Tänään ollaan puuhasteltu Unnan kanssa tunnari (oikein) ja kakeja (I-M, M-S, peppu nousee taas pidemmältä, jonka johdosta pidettiinkin sitten lannerangan alueen hierontasessio, jos johtuisi jumituksista)

Nyyti teki vähän seuraamista (taas pomppaili muutaman kerran, ja kiertyi taakse pysähtymisissä, auts). Sitten sivulletulojaeri kulmista, jotka onnistuikin tosi kivasti. Kakejumppaa I-M, M-S. Sivulla noutokapulan pitämistä, oikein hyvä! :)

Illaksi vielä hallille, ja sitten varmaan laiskotellaan pääsiäinen.

30Maa2010

Eiliset

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Mä yritän nyt ryhdistäytyä, ja jaksaa jatkossa taas naputella treenejäkin tänne.

Eilen kotona Unnan kanssa:
– tunnari (neljä vierasta, hyvin ja rauhallisesti)
– täyskäännöksiä namiavulla, parani
– kaket, ok. Myös M-I oli nyt ihan normaali
– kaksi noutoa, ekassa levoton luovutus, toka hyvä josta sai ruoan

Nyyti:
– sivulletuloja ja muutaman askelen seuraamista
– noutokapulan pitoa (hyvin! :) ja sivulletuloa kapula suussa. Tässä suunnittelin huonosti mitä teen, ja yritin vaatia liian pitkiä pitoaikoja, kun nää luovutukset on ihan uusi juttu vasta. Ei pudottanut silti kapulaa, mutta heilutti päätä.
– vauvakontaktiharjoituksia pitkästä aikaa, Nyyti sovelsi tehtävää vielä sen verran, että katsekontakti on sitä parempi, mitä lähempänä on. Lopulta mulla oli näkökentässä vain bordercollien silmät, HYVIN LÄHELLÄ. Se oli niin hassu että sai tietty palkkaa noistakin versioista. :D

Illalla ajeltiin taas Pian kanssa hallille treenailemaan, oli oikein mukavat hyvän mielen treenit. Unnan kanssa keskityttiin siihen, että tekemään ei pääse jos vinkuu. Unna aloitti hyvin matalalla hyppynoudolla, ekalla ohitti taas paluuhypyn. Saatiin myös muutama onnistunut. Malttiharjoituksia: maassa pysymistä Pian huudellessa käskyjä ja mä huutelin vähän mitä sattuu ja kuljeskelin ympäri hallia. Unna keskittyi hyvin, eikä mennyt kertaakaan lankaan. Luoksetulon stopeissa pysymistä: seisominen hyvä, maasta karkasi kerran. Kakeja, joissa se taas teki m-i pepun nostolla! Aargh, mä en tajua. S-m pitäisi treenata oikealla tekniikalla. Välissä hyvän mielen höpöhöpötemppuja, joissa kahdesti haukahti -> sai vähän palautetta. Lopuksi Unna tienasi possunkorvan kivalla seuraamisella.

Nyytiäinen aloitti sivulletuloilla, hyvin! Sitten seuraamista, jossa mä olin taas ihan hukassa ja en ollut suunnitellut mitä teen ja miksi, jonka johdosta tein ihan liian pitkät pätkät. Perusasennoissa taipui taas peppu mun jalan taakse. Sitten merkin kiertoa, kaksi kertaa kaatoi merkin. Maahanmenoja lelupalkalla, nää on nopeutunut nyt lähiaikoina. Lopuksi hyppyä,palkkasin namilla esteen toiselle puolelle. Nyyti pääsi vielä leikkimään Piankin kanssa, ja tosi kivasti leikkikin. :)

Kiitos taas Pialle treeniseurasta!!

11Jou2009

Tokoilua

Kategoriassa Terveys, Tokotreenit by Maija

Ollaan nyt tokoiltu päivittäin, ja keskiviikkona käytiin agitreeneissäkin. Unna tosin teki vain matalia hyppyjä, kun fyssari totesi sen ranteiden olevan jäykät. Kaksi käyntiä nyt takana, ainakin yksi vielä edessä. Toivottavasti vaiva ei uusiudu kovin pian. Myös selkä oli kuulemma tokon takia toispuoleisesti vähän jumissa.

Ke käytiin Pian kanssa kodinkeskuksella, Unnan ja Nyden kanssa vain perusasentotreeniä, ja Unnalle pitkästä aikaa tunnari – häsläsi ja toi väärän. :( Liian korkea vire taas, ei pystynyt keskittymään. Ja mä kun ajattelin että agitreenit ennen tokoa, sekä paketillinen lihapullia (törkimys varasti!!) olis vähän tasannut intoa – väärässä olin.

Unna teki tänään hallilla hienot kakesarjat kympissä, jee! :) Ollaan nyt joka ilta tehty kakeja kotona rauhassa, ja se alkaa näkymään. Nyyti on kotiopiskellut perusasentoa, vähän kaukojumppaa ja kapulan nostamista.

26Mar2009

Lopella

Kategoriassa Tokotreenit by Maija

Eilen illalla käytiin Tepan ja Pian kanssa Lopella treenaamassa. Unna teki luoksetuloja, jotka oli ihan ok. Ei kierry enää seisomisessa niin paljon. Vähän seuraamista, muuten ok mutta edistää taas vähän. Sitten kakeja, jotka oli tosi hyvät! Ainoastaan s-m oli heikompi, kun sitä me ei olla oikeasti opeteltu kunnolla, kun olen keskittynyt vain seisomisen ylösnousuihin. Myös asennoissa pysymiset oli parempia, kun olen kotitreeneissä kiinnittänyt nyt niihin enemmän huomiota. Ainoa iso miinus on piippailu, joka tuntuu lisääntyvän koko ajan… Lopuksi Unna sai ruoan noudosta. Luovutusasento oli ihan karsea, edessä ja vinossa, mutta pääasia oli nyt että se kapula tuli kiltisti mulle asti, ja että U ei mälvää sitä. Yks asia kerrallaan kuntoon. :)

Nyyti pääsi leikkimään, ja tehtiin muutama perusasento, lelupalkka siinä pysymisestä. Luoksetulosta iltaruoka ja lopuksi otettiin vähän luoksepäästävyysharjoittelua = T ja P silitteli pitkin vedoin.

Bordercolliet Nyyti, Ness ja Nipsu

Aihearkisto: Tokotreenit

Ness Christan koulutuksessa

Ness 7 kk ja Nyytin uusi selkä 6 kk

Nyyti treenaa taas!

Hei me treenataan

Pitkästä aikaa

Meidän tokovuosi 2014

Hoitolapsia ja treenikuvia

Temppuratakoe

Lokakuun kuulumiset

Renkaan kevätleirillä

Paluu arkeen

Pentuprojekti on nyt meidän osalta ohi

Su ja ma

To

Ke

Ma ja ti

Vankilalla

To

Ke

…ja taas hallilla

Aamutreenit hallilla

Maanantain ja tiistain kotitokot

Eiliset

Tokoilua

Lopella