Mä onnistuin viime viikolla ryssimään taas meidän noudon luovutuksen. Tein saman viime talvena, kun otin projetiksi luovutuksen korjaamisen – näköjään virheistä ei opi, kun tein sen taas. Hyvä minä. Tällä hetkellä ainakin hyppynoudoissa Unna sylkäisee kapulan vauhdilla ennenkuin tulee sivulle.

Tässä parin viikon aikana ollaan treenailtu aika ahkerasti, tehty mm. hallilla harvinaisen huono seuraaminen (edistää pahasti!!), ja Lopella pitkästä aikaa liian vaikea ruutu, onnistunut tunnari (tää alkaa toimimaan, jesh) ja hiljaisia paikallamakuita. Lisäksi viime ke hallilla tehtiin ihan tosi hyvä luoksetulo, seisomisessa tosin pää kääntyy vielä taaksepäin, mutta se lienee aika helppo korjata – stopit oli siis suorastaan loistavat, ja vauhti hyvä.

Agitreenit alkoi taas pyörimään, tosin ollaan tehty minihypyillä kun musta tuntuu että Unnalla on takaosassa jotain jumeja – fyssarille siis seuraavaksi. Nydekin pääsi tekemään agihyppyjä rima maassa, lähinnä siivekkeiden kiertoja ja irtoamista yhdellä hypyllä. Mainio penska, se on kyllä niin innoissaan kaikesta. Nyytin kanssa ollaan tehty myös perusasentoa ja siinä olemista (keskittyy tosi hyvin), sekä vähän maahanmenoa. Lähinnä ollaan kuitenkin vain leikitty.

Nyyti sai myös ensimmäiset huonot kokemukset vieraista koirista, kun jonkun valopään malinoisit lähtivät jahtaamaan sitä tuolla ”meidän” suolla. Onneksi Nyyti tajusi pysähtyä hetken kuluttua kiven koloon piiloon, niin ei käynyt pahemmin. Ne malit ryysäsi ihan puskista yhtäkkiä meidän luokse, joten mulla ei ollut mitään saumaa ehtiä sinne väliin. :( Pitäis ihmisten vähän miettiä että kannattaako niitä koiria päästää viilettämään pitkin metsiä jos ne ei ole hanskassa.

Tänään käytiin Pian ja Terhin kanssa Riksussa parkkihallissa tokoilemassa.

Unna teki seuraamista, liikkeestä istumisen, tasamaanoudon ja pitämistä, kakeja (näissä on nyt tapahtunut huima edistyminen, ja kävin jo kympissä käskyttämässä yksittäisiä vaihtoja) ja ruutua. Ruudussa kaarsi vähän oikean kautta, mutta syynä varmaan että ruutu oli nurkassa. Kävin ruudussa palkkaamassa, vikaan toistoon Pia vei namikupin.

Nyyti hengaili ja söi vähän namppaa, en leikittänyt sitä kun se oksenteli iltapäivällä ja oli vähän vaisu. Nyt meno on taas entisenlaista, täällä on just iltaralli meneillään…

…me tehtiin kaksi onnistunutta tunnaria!
Käytiin päivällä vankilan kentällä tekemässä lyhkäiset treenit (oli tosi kuuma!). Laitoin Unnan paikallamakuuseen kentän rakentamisen ajaksi, ei ääntelyä.

Unnan haavat ovat parantuneet hyvin, joten päästiin taas kentällekin asti. Sunnuntaina tehtiin tosin kotipihallakin juttuja, huomionarvoista oli viisi onnistunutta tunnaria! Luoksetulossa seisomisesta on tullut hyvä, mutta Unna on aika taitava näköjään myös kääntymään ympäri – missä se putoava lihapulla…

Eilen käytiin Lopella Tepan ja Pian kanssa ja löydettiin erinomainen treenikenttä meidän erinomaiselle porukalle. :) Olin tehnyt oikein paperille suunnitelmat että mitä tehdään, mutta kun taivaalta tuli vettä niin suunnitelmat piti vetää uusiksi. En halunnut ruveta hinkkaamaan meille vaikeita ongelmajuttuja vesisateessa, kun rouva Taivaannastaa saattaa ällöttää sade…

Unna teki kaksi ruutua, eka tyhjä ja tokaan Tepa vei kupin valmiiksi. Ekassa toistossa seilasi takarajan yli, mutta hyöri uuden käskyn jälkeen ruudun sisälle. Molemmissa oli hitusen kaartava menomatka, syytä en keksinyt ja tuo on tosi satunnaista.

Sit tehtiin seuraamista, johon T käskytti hyvät häiriöt parin metrin päässä. Hyvin meni, olin tyytyväinen tähän.

Luoksetuloja, T palkkasi stopista, meni kivasti eikä kääntynyt ympäri.

Metallinouto merkkejä päin, heiton jälkeen piippaamista ja odottelin vähän että hiljenee. Teki ihan pientä siksakia merkkejä kohti, mutta eteni kuitenkin kapulalle ilman erillisiä käskyjä. Tässä oli myös hyvä vauhti.

Sit se tunnari… Taas tosi levotonta ja epävarmaa häsläämistä. Ekalla nosti jo oman, mutta vaihtoi sen sitten väärään. Kokeiltiin vielä toinen toisto, ja sama homma, mutta toi suoraan väärän. Lopuksi tehtiin heinikossa yksi, jossa oma oli kauempana.
– Remmissä rauhallisesti vieminen ei auta, näytti paineistavan vaan
– Pakko palata vaan taas taaksepäin
Musta tuntuu että iso syy tuohon on viretila, Unnalla oli taas liikaa kierroksia, ja se ei pysty keskittymään. Tää selittäisi sen miksi kotipihalla (=rauhallista) yleensä aina onnistuu, mutta muualla yleensä ei. 

Tänään käytiin koiraurheilukeskuksella. Unna on lähiaikoina ruvennut piippailemaan ja jopa intohaukahtelemaan tokoillessa, joten mua vähän mietitytti mitä se tekee tuolla hallilla – se kun on meidän agihalli ja siellä saa huutaa. Onneksi pelko ei ollut aiheellinen. :) (Paitsi paikallamakuu, mutta sitä ei lasketa, kun se on menetetty tapaus tuon piippaamisen suhteen! ;)

Tehtiin seuraamista, Jenna huuteli käskyjä vieressä ja oli sen verran taitava siinä että putken kohdalla käsky ”putkeen” herpaannutti kontaktin. :D

Sitten hyppynoutoa. Oli ihan superhyviä! Luovutukset tosin kusee vieläkin, mutta se on sitten ihan oma murheensa. Kaksi suoraa, ja vinot vasemmalle ja oikealle. Vinoissa vein kapulan itse, ja Unna koukkasi palautuksissa tosi hienosti hypyn kautta. Lopuksi vielä yksi suora. Tää voisi olla hyvä tapa vahvistaa noutointoa, kun pääsee matkalla hyppäämäänkin. Unna tuntui olevan tosi mielissään kun pääsi tekemään hyppynoutoja. :)

Sit tein luoksetulot stopilla (heitin itse palkan) ja ilman. Noi stopit on parantunut tositosi paljon niillä Riitan vinkeillä. Oon niin tyytyväinen.

Vähän kakeja namiheittelyillä höpsötellen, ja yllätys – maasta seisomiset oli kaikki (3? 4?) tosi hyviä!

Lopuksi vielä paikallamakuu Madden ja Rambon kanssa. Rambon lähdöt ja palautukset, sekä lattialla vierivä talouspaperirulla oli hyvää häikkää. Ekan minuutin Unna oli hiljaa, mutta sit alkoi taas kuulua piippailuja. Se myös läähätti ja oli vähän levottoman oloinen, mutta piippaaminen ei onneksi ollut niin jatkuvaa kun välillä lähiaikoina on ollut.

Yksi juttu mikä lähiaikoina on myös parantunut (kun olen tajunnut sitä vahvistaa!) on pelkkä odottaminen sivulla kontaktissa.

Aluksi otettiin vähän merkkiä, ja ohjatun noudon alkeita lelulla (oikeaa puolta). Kahdesti meinasi valita lelulle menon ennen merkkiä, mutta sain ohjattua merkille. Tätä täytyy vahvistaa palkkaamalla enemmän suorasta merkille menosta.

Luoksetuloissa on tapahtunut edistystä maahanmenon kanssa, eli se muutaman päivän takainen hyvä maahanmeno ei ollut pelkkä vahinko. Seisomisetkin ihan ok. Kahdella kupilla pelaaminen tuntuu toimivan ihan hyvin, ja vertailun vuoksi tein muutamia namiheittelyhöpsöttelyjä; maahanmenoissa jäi herkästi kyynärpäät ilmaan. Joten jatkamme siis kahdella kupilla.

Seuraamista tein vähän remmin kanssa, lähinnä perusasennon vahvistamista ja käännöksiä. Täyskäännökselle täytyisi ehkä vihdoin alkaa tehdä jotain, se ei ole hyvä.

Tunnarikapulan pitäminen oli jotain ihan karmeaa, olen tehnyt näköjään noudoissa ihan liikaa sitä, että otan kapulan liian äkkiä palautuksessa pois. Unna ei näköjään enää osaa/pysty olla sivulla rauhassa kapula suussa, vaan se alkaa pureskella, piipata ja lopulta tehdä jopa omatoimisia palautuksia lähtemällä sivulta mun eteen ja tulemalla takaisin sivulle. Kapulalla muljaaminen johti myös siihen, että se pudotteli kapulaa ja noukki sitä sitten maasta takaisin suuhun. Kaikella tolla häsläämisellä se todennäköisesti yritti saada mun huomiota ja mua ottamaan kapulan pois -> palkka. Täytyy nyt tehdä noita pitämisiä kotona ihan rauhassa,ja yrittää saada siihen oikea mielentila. Hassua että tääkin on jäänyt ihan huomaamatta, ja itse noudot on kuitenkin ihan hyviä, esim. kapulaa se pitää ihan nätisti liikkeessä. Ehkä tässäkin kiteytyy se meidän isoin ongelma, joka tekee paikallaoloistakin niin vaikeita: hankalinta on vain olla paikoillaan tekemättä ”mitään”. Maltti ois valttia.

Kakeissa sain maasta seisomisen onnistumaan! Kotona tää toimii, mutta ulkona onnistui siis ekaa kertaa. Vahingossa jopa istumisesta seisomisen, jota ei olla vielä paljon tehty. Mä olin ihan edessä, ja kahdesti yritti tulla eteenpäin, kun ei ollut ihan kärryillä mitä mä hain. Työnsin vähän rinnasta taaksepäin, ja onnistuneista vaihdoista takapalkka. Ehkä tääkin alkaa pikkuhiljaa rullata.

Lisäksi 5 min paikallamakuu, pää pyöri aika paljon, mutta ei piippaamista. Vikaksi metsku, joka meni kivasti, ja josta U sai loppupalkan.

Eilen ja tänään lenkkien yhteydessä pikkukentällä myös paikallaolot näkösuojassa n. 5min. Ihan ok. Pää pyöri jonkin verran, mutta ei edelleenkään onneksi piippaamista, eikä kyljenvaihtoja.

Tänään kävimme taas lähikentällä tokoilemassa. Huomionarvoista oli tänään sateinen sää, joka ei vaikuttanut onneksi vireeseen ollenkaan. Aika huojentavaa, sillä U on hienohelma joka inhoaa vesisadetta ja märkää maata.

Aluksi paikallamakuu, n. 5 min, ihan ok. Kerran vaihtoi kylkiasentoon ja käänsi tassua. Parempi mitä lähiaikoina on ollut, en tiedä olisiko maratonit sittenkin auttaneet. Nyt yritän olla tekemättä noita lyhkäisiä, ja jatkan maratoneja.

Yksi nenänkäyttöharjoitus tunnarikapulalla, ajattelin alkaa yhdistää jo omaa kääntymistäni liikkeeseen. Se voisi itsessään toimia vihjeenä siitä mikä liike on seuraavana kyseessä. Palautuksessa muljaamista kapulan kanssa, mitä ei ole ennen tapahtunutkaan. Jippii. Pitämisharjoitukset kehiin…

Luoksetuloja, vähän lyhyemmällä matkalla kuin eilen. Ihan ok, välillä haparointia takapalkalle menon kanssa. Yksi maahanmeno oli loistava.

Kakeja ma-is-. Ei yhtään liikkumista sivusuunnassa, mikä on tositosi hyvä, ja asennonvaihdot tosi säntilliset. U ei meinaa kestää odottaa mun käskyjä, ja kakeihin pitäisi muutenkin saada paljon rauhallisempi ilme. Samalla saisi pomppimisvaihdot ja sivuliikkeet helpommin pois. Tänään auttoi jo se, että jätin käsimerkit kokonaan pois ja palkkasin liioitellun rauhallisesti. Yritin ottaa jo seisomista ulkona, mutta ei näköjään onnistu vielä, vaikka olisin samassa asennossa kuin sisällä. Jatkamme siis vielä sisäharjoituksia, ja ulos siirtämistä voisi harkita sitten kun tilanteesta saisi tosi rauhallisen ja tylsän.

Sitten vikaksi mä rupesin taas ahnehtimaan, ja tein pitkästä aikaa seuraamista ihan matkan kanssa. Näköjään meidän remmissä hinkatut perusasentosulkeiset on tuottanut tulosta: ei keulimista, eikä yhtäkään pysähtymistä, josta U olisi tullut pakittaen perusasentoon!! Olin ja olen hurjan iloinen, sillä meidän seuraaminen on ollut ihan kaameaa, kun olen onnistunut opettamaan Unnan edistämään tosi paljon.

Eilen kävimme päivällä valoisaan aikaan tokoilemassa, ja treenistä jäi tosi hyvä mieli. Todennäköisesti molemmille, kun Unnakin vaikutti aika muikealta.

Ekaksi tuli otettua pieni paikallaistuminen, kun kokosin sillä aikaa ruudun. Etutassujen väliin jätin namin. Ihan ok, se pysyy tosi hyvin hievahtamatta, kun yrittää olla näkemättä namia. Loppupeleissä en tiedä miten hyödyllinen tuo on, mutta ainakaan se ei käy maate ruoan päälle. Paikallaistumista pitäisi ruveta tekemään enemmän ja järjestelmällisemmin, nyt tulee otettua tosi harvakseltaan.

Lämmittelyksi kaksi metallinoutoa, meni niinkuin ne nykyään yleensä menee. Ekalla kerralla tönäisi kapulaa vähän etujaloilla. U etenee kapulalle tosin paljon nopeammin kuin palauttaa, vaikkakin palauttaa reippaalla laukalla, mutta olisi makea saada palautuksestakin sellainen oikeasti vauhdikas. Pitäisi enemmän palkata suoraan palautusmatkalta, kun vauhti on hyvä.

Tän treenin pääpointti oli luoksetulon harjoittelu. Maahanmenoista sain parempia kuin aiemmin, ja seisomisetkin rupesi paranemaan kun mä sain itseni herätettyä takapalkalle vapauttamisen ajoituksen kanssa. Tätä pitää nyt jatkaa kauan ja hartaasti, en halua pilata taas yhtä juttua kokonaan kiirehtimällä. Unnalle en ole missään vaiheessa opettanut oikeasti kunnolla luoksetulon pysähdystä, ja siltä se on aina vähän näyttänytkin.

Ruutua tehtiin muistaakseni viisi lähetystä, ja vitsi, meni ihan loistavasti! Ekalla lähetyksellä ruudussa oli palkka, joka on siellä ehkä noin vajaa puolella lähetyskerroista. Sitten otin kupin kanssa sivusta ruutuun lähettämisen oikealle, ei ongelmia. Lopuksi otin ilman ruutupalkkaa lähetyksiä maahanmenoon asti, meni tosi hyvin. Etenee ruutuun tosi lujaa, pysähtyy hyvin ja näköjään menee hyvin myös maahan. Maahanmenoja en ole ottanut kovin montaa kertaa aiemmin. Yhden toiston otin niin, että kävin ruudussa palkkaamassa ja otin vielä loppuosan. Ei ongelmia siinäkään. Ruutua ei nyt tarvitse kauheasti hinkata, kun se alkaa olla jo sen verran varma.

Idari meni kans hyvin, tein kerralla koko liikkeen ja iso palkka lopuksi. Seuraamiset ja liikkeellelähdöt hyviä, samoin U pysyi hyvin paikoillaan. Seisomisessa otti yhden sivuaskeleen kun olin vikassa käännöksessä. Mä toivon että myös itse jäävät oli hyvät, kun en yhtään halunnut kääntyä koiraan päin. Ainakin asennot oli oikeat ja koira katosi sivulta heti käskyn jälkeen.

Lisäksi pientä perusasentohinkkaamista remmin kanssa, tosi puuduttavaa musta, mutta U edelleen hyvillä kiekoilla. Olisi ollut kiva jos mä olisin opettanut Unnalle perusasennonkin vaikka ihan vaan ekalla kerralla oikein…

Ihan vikaksi liikkeeksi otettiin ruutu, jossa hienon maahanmenon jälkeen mä tulin palkkaamaan kissanruoalla ruutuun. Lopuksi vielä vähän narupallolla riekkumista.