Taas on ehtinyt tovi vierähtää viimeisimmistä kuulumisista. Tämä kesä tuntuu etenevän kovalla vauhdilla, ja uusi työpaikkanikin verottaa ison osan ajasta ja jaksamisesta.
Kesäkuun puolivälissä Unna ja kaikki neljä jälkeläistään MH-luonnekuvattiin Kuopiossa. Ihan mielenkiintoinen testi, josta kyllä selkeästi huomasi että se soveltuu ja on kehitetty nimenomaan nuorille koirille. Koiralla on MH:ssa luonnetestiin verrattuna enemmän aikaa harkita, onko jokin ärsyke reagoimisen arvoinen. Luonnetestissä tilanteet tulevat eteen paljon voimakkaampina ja nopeampina, joten koiran on tavallaan ”pakko” toimia. Yksi iso plussa MH:ssa on luonnetestiin verrattuna se, että ihminen ei uhkaa koiraa missään vaiheessa testiä.
Laittelen kotisivuille jossain vaiheessa (kunhan saan aikaiseksi päivittää ne!) kaikkien tulokset. Pääpiirteissään kaikki selvisivät testistä hienosti, ja palautuivat tilanteista nopeasti. Erityisesti urokset leikkivät tosi kivasti. Laukauksiin reagoi ainoastaan Cilla, jolla on huonoja kokemuksia ilotulitusraketeista, ja saman talouden belgi reagoi ampumisiin. Cillakin palautui kuitenkin melko nopsaan pamauksista, joten kovin huolissani en ole esimerkiksi Cillan jalostuskäytön suhteen.
Unna suhtautui testiin osittain vähän hoh hoi-meiningillä, ja onhan sillä ikää ja kokemusta sen verran että se tietää ettei esimerkiksi metsässä hilluvien ihmisten luokse ole sopivaa mennä. Yksi jännän suuri ero oli luonnetestiin verrattuna se, että se tarvitsi nyt MH:ssa minulta enemmän tukea uskaltaakseen mennä tutkimaan ”möröt”, eli haalarin ja räminälaitteen. Luonnetestissä se selvitti molemmat (kelkka ja haalari) saman tien täysin itsenäisesti.
Viikko sitten vietimme päivän Nastolassa Agirodussa. Kisasimme lapinkoirajoukkueessa, ja Unna teki ihan reippaan nollaradan. Omassa ohjaamisessani oli taas kyllä paljon petrattavaa, olin taas myöhässä käskytyksissä. Täytyisi myös muistaa kertoa koiran ollessa putkessa että missä suunnassa minä menen.
Viime viikonloppuna oli vuorossa TOKO:n joukkue-SM:t, ja kisasimme Lappalaiskoirat ry:n joukkueessa. Olin alkukesästä ihan varma, että Unna aloittaa juoksunsa ennen noita karkeloita, joten treenaamisetkin jäi aika vähälle. Viikko sitten meinasi iskeä paniikki, kun tajusin että kyllä sinne on varmaan pakko lähteä kisaamaan, kun juoksua ei ole näkynyt.
Kehään olin menossa aika skeptisellä asenteella, melko lämmin sää ja monen tunnin odottelu vie herkästi mehut. Onneksi olin väärässä, ja Unna olikin tosi reippaana tekemässä hommia. Se oli myös mukavan rento kehässä, ja tuntui palkkautuvan yllättävän hyvin pelkistä kehuistani (rupesi aina hyppimään vasten, mitä se tekee treeneissä vain ollessaan tosi hyvällä tuulella :).
Pisteitä ei paljoa kertynyt, ja pistemenetykset menivät kyllä tasan tarkkaan sieltä mistä pitääkin, ja kaikki ihan tutuista ongelmista. Oli kiva kisata senkin puolesta, että kerrankin oikeasti rokotettiin kunnolla niistä mistä pitääkin, esimerkiksi Unnan piippaamisesta paikallamakuussa. Tuntuu että nuo kunnon pistemenetykset herätteli vähän minuakin, joten pakko se on kai ruveta treenaamaan noita ongelmakohtia ihan oikeasti. ;)
Paikallamakuu 5
Tässä pistemenetykset siis jatkuvasta piippaamisesta, ja kuulemma oli haukahtanut kahdesti.
Seuraaminen taluttimetta 9
Ekassa vasemmalle käännöksessä rynni eteen ja jouduimme vähän törmäyskurssille. Hidas kävely oli muistaakseni tosi hyvä. Eka täyskäännös väljähkö, ja yksi perusasento oli vähän vajaa.
Istuminen seuraamisen yhteydessä 10
Ainakin alun seuraaminen tuntui hyvältä, ja kai se sitten istuikin nopeasti kun on kymppi tullut.
Luoksetulo 8
Seisominen oli huono, tuli treeneihin verrattuna yllättävän paljon yli käskyn jälkeen. Vauhti oli ihan hyvä, itse asiassa lähti ehkä vähän liian lujaa josta varmaan johtui tuo seisomisen venähtäminen.
Ruutu 8
Lähti etenemään kohti sähköpylvästä, mutta sain Unnan oikaistua toisella käskyllä oikeaan suuntaan. Meni suht keskelle ruutua, stoppi oli hyvä, ja maahanmeno täsmällinen. Lopun seuraaminen ei ollut mikään hyvä, täytyy reenata tätä pidemmällä matkalla.
Hyppynouto 6
Tää oli ihan hirveää häsläystä, oli ensimmäisenä liikkeenä. Lähti vauhdilla, juoksi kapulan ohi kehänauhaa kohti, annoin uuden käskyn ja palautti tosi hyvällä vauhdilla. Mä sitten onnistuin rähmäkäpälöimään muutenkin levottoman luovutuksen pudottamalla kapulan maahan…
Metallinouto 10
Tää oli tosi vaikea, tehtiin lähes suoraan ruutua kohden. Mä olin ihan varma että Unna juoksee ruutuun, mutta tekikin oikein kivan ja vauhdikkaan suorituksen. Kapulan otossa meinasi olla ongelmia, kun se yritti vauhdissa ottaa pientä kapulaa suuhun ja se pyörähteli alta pois. Palautus tosi hyvä, vauhdikkaampi kuin yleensä treeneissäkään. Tää oli vika liike, joten oli kiva vapauttaa palkalle tuon jälkeen.
Tunnistusnouto 0
Kokonaisuutena epäonnistunut suoritus, mutta U toi oman! Jei, ekaa kertaa kisoissa – kolmas kerta toden sanoo. Lähti vasta tokalla käskyllä (!!), juoksi kapuloille, jonka jälkeen mielenkiinto siirtyi kehänauhan ulkopuolella oleviin kivenmurikoihin. Ne oli pakko käydä tsekkaamassa, josta käskytin takaisin tunnarille. Nosti yhtä väärää, mutta toi lopulta oman. Voihan pieni sähläri, mun on pakko ruveta kylvämään treenikentät täyteen kaikkea tavaraa, jotta saisi siedätettyä Unnaa noihin maassa oleviin muihin juttuihin. Kuten esimerkiksi tosi mielenkiintoisiin kiviin…! Taustalla tässä on varmaan se luovutushiomisista johtunut kapula-ällöily, joka varmasti on syynä myös siihen että me ollaan aina tyritty kisoissa hyppynoudotkin.
Kauko-ohjaus 0
Tässä oli yllättävänkin tiukka arvostelu, ja kehän jälkeen multa kyseltiinkin että mistä johtui koko liikkeen nollaaminen. Meillähän ei ole tekniikaltaan järin hyvät kaket, mutta näköjään kaksi selkeää virhettä riitti nollaamaan koko liikkeen. Ekan seisomisen jälkeen Unna ennakoi istumisen, joten siinä jäi periaatteessa yksi vaihto tekemättä (seuraava vaihto oli juurikin istuminen). Maahanmenosta seisomisessa se teki taas sen nytkähdyksen eteenpäin, mutta ainakin edestäpäin katsottuna ei liikkunut mitenkään kamalasti. Yksi ihan tosi tärkeä treenattava juttu on nyt nuo vaihdoissa pysymiset, mä teen näitä treeneissa aina ihan liian nopeassa tempossa. Ja noi nytkähtelyt pitäisi saada pois, mutta ne on ilmaantunut aina vain koetilanteessa.
Kokonaisvaikutus 8,5 (8 / 7 / 10)
Tokan kehän kokonaisvaikutusta laski tuo kehästä poistuminen tunnarissa, ekassa kehässä piippaaminen. Vika kehä sujuikin kaikista parhaiten (seuraaminen, ruutu ja metsku).
Yht. 190,5 pistettä / 0
Treenimotivaatio kohosi taas hurjasti, ja oli tosi kiva olla kehässä _yhdessä_ Unnan kanssa tekemässä juttuja. Mä toivon että se Porvoon kokeen fiasko ei toistuisi enää, sillon oli tosi orpo olo olla kehässä, kun Unna oli keskittynyt lähes kaikkeen muuhun paitsi yhdessä tekemiseen. Ja oli myös positiivista että mä en jännittänyt, varmaan eka kerta ikinä kun pystyin syödä ennen kehään menoa. Sekin varmasti vaikutti siihen että Unna oli niinkin rento.
Nyt täytyy ruveta miettimään jotain treenisuunnitelmaa lähiajoille, ainakin mielessä on pyörinyt paljon uusia ideoita ja juttuja jotka tarvitsevat lisää treeniä.
Meinasi unohtua vielä yksi ihan hurjan mukava uutinen: Myrtti, eli Vehkaliinan Suomyrtti on prcd-PRA:n osalta TERVE! Geeniarpajaisissa kävi siis hyvä tuuri Myrtin kohdalla, ja nyt voikin sitten etsiä Myrdelle urosta genotyypistä välittämättä. :D
Ja synttärionnittelutkin vielä, Unnan vauvat täyttivät 3.7. kaksi vuotta! Onnittelut Cilla, Myrtti, Rafi ja Nipa!
)
)
Bordercolliet Nyyti, Ness ja Nipsu 