Unna voi nyt ikävä kyllä tosi huonosti. Se ontuu tosi voimakkaasti etusiaan, lähinnä nyt vasenta. Viimeksihän borrelioosin jyllätessä takaosa oli se, joka alkoi oireilla ensin ja oireet siirtyi sitten eteen. Nyt ollaan kärsitty tuosta etuosan oireilusta jo muutama viikko. Olin yhteydessä eläinlääkäriin ja doksisykliinin rinnalle aloitettiin myös amoksisilliini-klavulaanihappo -antibiootti, jota käytettiin viimeksikin kun oireilu ei meinannut talttua. Kipuun menee nyt Rimadyl ja Gabapentin, jonka aloitin nyt vain eläintenhoitajan puhelinkonsultaation perusteella. Unnan oireiden pahentuessa viime viikolla olin ihan pulassa, kun Rimadyl on nyt loppunut apteekeista tukun toimitusvaikeuksien vuoksi. Olin syöttänyt Unnalle jo kaikki kotona olleet lääkkeet ja ainoa koirille sopiva kipulääke kotona oli Nyytiltä jäänyt Gabapentin. Aion nyt syöttää sitä muutaman viikon ja katsoa auttaako se oireiluun. Onneksi äidiltä löytyi kotoa Rimadylia hetken tarpeisiin, joten selvittiin akuuteimmaista vaiheesta (toivottavasti!) yli.

Mutta voi että mulla tekee niin pahaa! On sydäntä raastavaa katsoa kun toinen on niin kankea ja ontuu tosi voimakkaasti. Nyt ei olla tietenkään lenkkeilty, köpötelty vaan kotipihalla tai Unna on päässyt Nessin kanssa pienille metsätutkimusretkille. Mutta voi mun pientä mummokoiraa, mä niin pelkään että borrelioosi voittaa nyt vanhan koiran. :(