Arkea

Syyskuu meni ohi hurjaa kyytiä, samoin kuin jo puolet lokakuusta. Kylmät ja pimeät illat ovat saapuneet ja hallikausi alkanut. Inspiraatiota blogin päivittämiseen ei ole ollut, vaikka aikaakin olisi ollut. Meille ei oikeastaan kuulu mitään ihmeellistä, mikä on toisaalta oikein hyvä asia. Mulla on ollut vähän motivaatiovaikeuksia tokon suhteen, se ruudun uusi typerä merkitön merkki sapettaa mua ihan suunnattomasti. Miksi hyvä ja toimiva liike piti mennä pilaamaan jollain käsittämättömällä tulkinnanvaraisella ja epämääräisellä versiolla? Aion siirtää suosiolla koesuunnitelmia reilusti eteenpäin, enkä aio kiirehtiä Messariinkaan. Jos ei olla valmiita, niin sitten ei olla ja jätetään suosiolla kisat väliin. Nyyti kaarrattaa luonnostaan niin paljon, että on oikeasti varmaan aika iso projekti saada se juoksemaan edes jotenkin suoraan.

Kuluva syksy on ollut säiden puolesta aivan ihana, aurinkoisia kirpeitä päiviä. Ollaan lenkkeilty ihan tosi paljon pitkiä ihania metsälenkkejä. Unnakin porskuttaa reippaana menemään, just muutama päivä sitten kiersin tyttöjen kanssa 15 km lenkin ja Unna oli ihan pirtsakka vielä loppumatkastakin. Ihanaa kun on niin reipas veteraani-ikäinen koira!

Alla kuvia meidän syksystä. :)

Elokuun lopulla treffattiin Nyytin Karma-tytär, jota en ollut nähnyt sitten luovutusiän.

image image

Syyskuun eka viikonloppu vietettiin valmennusrenkaan leirillä Jämijärvellä kera Marin, Rimman, Puuman ja Roiman.

image

image image

Ollaan paimennettu, niin lampaita kuin Lenni-kissaakin. Unna on ollut taas paimentaessa ihan huippu, se on kyllä luonnonlahjakkuus. Se osaa tasapainottaa kuljetuksissa ja pitää lauman nipussa just kuten pitääkin. Täytyy jossain vaiheessa ottaa siitä uutta videopätkääkin.

image image

Ja yötyöläisen päivän ihanin hetki: aamulla pääsee nukkumaan ja karvaiset ystävät nukkuu uskollisesti tasan yhtä pitkään kuin minäkin. Tässä vierailevana tähtenä myös Dolla.

image