TOKO SM 2015

Kuva: Marianne Forsell

Kuva: Marianne Forsell

Tän vuoden SM:t kisattiin Ylöjärvellä Teivon raviradalla. Me lähdettiin Ansun kanssa reissuun jo perjantaina. Oli kiva kun ehdittiin rauhassa pystytellä teltat ja lenkittää koiria Teivon nätissä harjumaisemassa, sekä majoittautua hotelliin. Nyyti, Ylva ja Fani tuli onneksi todella mutkattomasti juttuun, joten hotellielämäkään ei mennyt riitelyksi. Vaikka oltiin tosi ajoissa lähdetty matkaan, niin tuntui että ilta meni aivan todella nopeasti.

Telttatalkoot. Kuva: Marko Kivihalme

Telttatalkoot. Kuva: Marko Kivihalme

Meidän reissuporukka, josta puuttuu Sirken pojat. Vasemmalta Nyyti, Fani, Ylva, Puuma ja Roima. Kuva: Angelica Leiman

Meidän reissuporukka, josta puuttuu Sirken pojat. Vasemmalta Nyyti, Fani, Ylva, Puuma ja Roima. Kuva: Angelica Leiman

Mulla oli edeltävästi mennyt muutaman päivän treenit vähän huonosti, joten olin jo etukäteen vähän skeptisellä asenteella liikenteessä. Tottakai sitä aina toivoo ja tavoittelee finaalipaikkaa, mutta olin jotenkin ihan varma että ei onnistuta tänäkään vuonna. Ja niinhän siinä lopulta kävi – tosin suorituksessa oli myös paljon hyvää! :)

Startattiin numerolla 37 ja eka kehä vetikin ihan todella nopeasti, joten mulla jäi lämmittelyt ja väsytykset vähän kesken. Nyyti tuntuikin ekaan kehään mennessä turhan kiihkeältä, joka todella kostautui luoksetulossa. Ekana liikkeenä oli ruutu, jossa ei ollut lopun seuruuta lukuun ottamatta oikeastaan mitään mikä olisi jäänyt häiritsemään. Saatiin siitä 9. Luoksetulossa stop oli ihan ok, mutta aaargh – meidän koemoka ilmeni taas. Eli maahanmenokäskyn kuultuaan se vain himmasi vähän vauhtia. :( Nyyti näytti jo liikkeelle lähtiessään siltä, että nyt se ei pysähdy. Eli sain sen vasta tokalla käskyllä maahan, joka tuli tosi kalliiksi. Siitä siis kutonen.

Kuva: Marianne Forsell

Kuva: Marianne Forsell

Seuraavaan kehään saatiin jonkin aikaa odotella. Mua harmitti odotteluaikana ihan tolkuttoman paljon se luoksetulon epäonnistuminen, luulin vielä että se meni nollille. Onneksi kehään mennessä unohtui murheet, mutta ihan samanlaista tsemppiä en saanut enää loppukokeeseen päälle. Tokassa kehässä tehtiin ohjattu (9) ja kaukot (8,5). Kaukoissa tehtiin meidän normivirheet.

Seuraavaan kehään päästiinkin suoraan. Tunnarissa (8,5) meni kertaalleen oman yli, tarkasti pari kapulaa ja palasi omalle. Zetan alussa tuli muutama päänheilautus taas, unohdin kertoa Nypsille että voi ihan rauhassa odotella. Se on auttanut sitä treeneissä nyt tosi paljon. Asennot tuntui ihan hyviltä, itseasiassa napakammilta mitä yleensä kokeissa. Sotkeennuttiin yllättäen toisiimme taas vasemmalle käännöksessä. Zetasta siis 8.

Kuva: Marianne Forsell

Kuva: Marianne Forsell

Neljännessä kehässä oli vuorossa meidän bravuuri (not), eli seuraaminen. Se on siis tällä hetkellä sellaisessa kuosissa, että mun on hyvin haastavaa kävellä eteenpäin. Huojuttiin kaavio läpi toisiamme puskien 7,5 pisteen arvoisesti. Tuomari kommentoikin, että ”se on vähän ylivireessä.” Kappas vain, niin on. :) Hyppynoudosta tuli maailman tylsin ja turhin pistemenetys, ja ihan Nyytin oma moka! Se kolautti hyppyesteeseen paluuhypyssä, joten muuten tosi siististä metskusta tuli ansaitusti vain kasi.

Vikassa kehässä tehtiin paikallaolot ja kolmas kallis ”oikea virhe”. Nyps ei mennyt ekalla käskyllä maahan, jäi tyytyväisenä katselemaan liikkuria. Paikallamakuusta siis 7,5, istumisesta tuli kokeen ainoa kymppi.

Pisteitä kertyi yhteensä 262, joka riitti siis kuitenkin mokista huolimatta ykköstulokseen. Finaaliin sillä ei ollut asiaa, sijoitus oli lopulta 29/96. Mua alkoi vähän harmittamaan vasta jälkikäteen, kun viimeinen finaaliin päässyt koirakko pääsi sinne pisteillä 266,5. Eli eipä jäänyt monesta pisteestä kiinni. Tosin turha jossitella jälkikäteen! Pääasia oli että päästiin mukaan, aurinko paistoi ja reissuseura oli mitä parhainta. Kiitos kaikille kivasta viikonlopusta, erityisesti Ansulle ja Ylvalle, sekä Anna-Leenalle ketynä toimimisesta kisan ajan!

Huonekaverit Nyyti ja Ylva, jotka ainoina meidän porukasta pelasivat itsensä ulos finaalista! Kuva: Angelica Leiman

Huonekaverit Nyyti ja Ylva, jotka ainoina meidän porukasta pelasivat itsensä ulos finaalista! Kuva: Angelica Leiman

Nyytin poikasiakin oli kisaamassa; Neo ja Anna-Leena AVO:ssa ja Jay ja Marko EVL:ssä. Neo veti potin kotiin, ja voitti yli sadan koiran avoimen luokan! Ihan huikean hieno juttu ja Neon suoritus oli kyllä tosi hieno. Ja tyypeillä on hurja tulostahti päällä, kun Neo teki eilen illalla vielä ekasta voittajaluokan kokeestaan ykköstuloksen! Onnea vielä Neo ja Anna-Leena! Ja monta sydänhymiötä! Jaylle sattui muutama kallis työtapaturma, ensi vuonna sitten uusi yritys! Myös Nyytin Myy-äippä kisasi ja jäi EVL:ssä puolikkaan pisteen päähän ykkösestä. Ehdin nähdä Myyltä ja Jessicalta vikan kehän, ja Myy on kyllä vieläkin ihanan energinen mummokoira. Kunpa Nyytikin pysyisi noin hyväkuntoisena tuon ikäisenä!

Myy 11 v, Nyyti 5 v ja Jay 2,5 v.

Myy 11 v, Nyyti 5 v ja Jay 2,5 v.

Nyt on taas ihan hurja treeni-into päällä, mokailut nostaa aina pienen taistelutahdon saada asiat kuntoon. Tämä viikko tosin ollaan nyt kevyemmin, Nyyti pääsi heti maanantaina Timolle hierottavaksi ja torstaina mennään fyssarille. Lauantaina meillä onkin koe, ajattelin käydä muutaman normikokeen tässä kesällä ennen uusia sääntöjä.

Täytyy vielä laittaa hehkutusta Draaman ja Karon hienoista saavutuksista: tyypit nousivat kakkosiin, tekivät siellä jo ensimmäisen nollavoiton ja suorittivat myös BH-kokeen tässä viikon sisällä! Ihan huippua!

Pätevä Draama. Kuva: Karoliina Myllyoja

Pätevä Draama. Kuva: Karoliina Myllyoja