Vakavalla naamalla ässämmissä! Kuva: Sanna Jääskeläinen

Ei mennyt ihan putkeen meidän SM:t. Tai meni niin kauan, kunnes kehä kävi liian pieneksi mun vauhtihirmulle. Selvittiin kunnialla kolmesta ekasta kehästä. Ekassa kehässä tehtiin paikallaolot, istumisesta tuli kai ihan ansaittu 10, paikallamakuussa tuli outo virhe: tuplakäsky ylösnousuun. Siitä tuli arvosanaksi 7. Tokassa kehässä oli ohjattu ja luoksetulo. Ohjatussa saimme vasemman puolen. Merkki oli hyvä, nosto vähän ronski ja luovutuksessa törmäsi. Kiltisti siitä tuli kuitenkin 9. Luoksetulon stop oli tosi hyvä, maahan voisi olla parempi edelleen. Loppuosa oli aika hasardin näköinen, tuli tosi lujaa. Luoksetulosta arvosanaksi 10. Kolmannessa kehässä tehtiin kiva siisti seuraaminen josta saatiin 9. Neljänteen kehään rupesin sitten ihan turhaan kiirehtimään. Kehäänmeno oli hölmösti urheilukentän toisella puolella ja kehässä jo odotettiin meitä. Valmistauduin tosi huonosti ja onnettomastihan siinä sitten kävi. Nyyti lähti suorittamaan selvästi ohjattua oikealle, vaikka kyseessä oli ruutu. Olin niin häkeltynyt tuosta, että Nyyti oli reilusti kehästä ulkona kun kutsuin sen takaisin. Punainen kortti, kiitos ja näkemiin. Tässä vielä videotodiste, josta kiitokset kuuluvat Tesulle kameran lainasta ja videon muokkaamisesta, sekä Anna-Leenalle kuvaamisesta.

Kiitos Nyyti hienosta luoksetulosta! Kuva: Sanna Jääskeläinen

Kehän jälkeen harmitti lähinnä se, että alkupään liikkeet oli mennyt niin lupaavasti ja olisi ollut niin kiva jatkaa hyvällä fiiliksellä loppuun asti. Meidän normaalitason mukaisella suorituksella olisi voinut ehkä olla mahdollisuus päästä finaaliinkin. Nyt jälkikäteen harmittaa se, että mä en tajunnut nollata tilannetta Nyytille, vaan lähdin vain jäähdyttelylenkille sen kanssa. Koulutuksellisesti olisi ollut niin tärkeää tehdä kehän ulkopuolella jokin liike, josta olisin sen palkannut kunnolla. No ei voi mitään, kaikesta oppii ja täytyy toivoa että tuosta ei nyt jäänyt mitään ikävää muistiin Nydelle. Se on tosin fakta, että oli tilanne ja kehäänmeno mikä hyvänsä, niin koiran täytyisi olla sen verran hyvin koulutettu ja kuulolla, että se osaa kaikki liikkeet riittävän hyvin, suorittaa liikkeet käskyjen mukaan ja malttaa kaikessa kiihkossaan kuunnellakin niitä käskyjä. Treeniä, treeniä…

Seuraamisliikkeessä. Kuva: Sanna Jääskeläinen

Kokonaisuudessaan viikonloppu oli kuitenkin hieno. Oli niin kiva nähdä paljon tuttuja ja monia hienoja suorituksia. Sunnuntain finaalissa pääroolissa oli tosin järjettömän tiukka arvostelu, joka herätti paljon hämmennystä kehän laidalla. 20 koirakkoa, joista vain 3 sai ykköstuloksen. Pääasia tietty on, että kyllä siinäkin saatiin koirakot paremmuusjärjestykseen, vaikka tuomareilla ei ollutkaan skaalan yläpään numerot käytössä. Onnea menestyksestä SM1 Christa & Kaaos, SM2 Jessica & Mac ja SM3 Oili & Zip! Matkaseurasta kiitos vielä Tesulle!

Reissukaverit Nyyti ja Joku perjantaina lähdössä matkaan

Täytyy kyllä olla silti niin tyytyväinen tuohon pikkuotukseen, se teki ihan huippukivasti hommia ja kahässä oli niin kivaa sen kanssa. Harmi kun ensi vuoden SM:iin on vielä niin pitkä aika!

Pieni tärkeä otukseni