Hyvää juhannusta

Meidän viikko on kulunut näissä merkeissä:

IMG_0041
Nyyti ja Kita unelmakentällä, jolla treenatessa ei voi olla pahalla tuulella.

IMG_0031

Viime viikonloppuna seurattiin agility SM:iä. Nyytiä kiinnosti erityisesti ”putkeen!” -huudot. Unna ei alentunut seuraamaan rahvaiden urheilujuhlaa, se menee sen mielestä samaan kastiin vessanpöntöstä juomisen ja tennispallon perässä juoksemisen kanssa.

IMG_0023
Ai PALLO? Kerro lisää!

IMG_0040
Postipoika toi todistuksen, armas avomies kuvassa näkyvän ihanan vaaleanpunaisen iPhonen. (Tähän taas niitä sydänhymiöitä)

Mutta… enää V I I K K O  SM-kisoihin!! Iik! Meidän ohjattu on rikki! Mutta sitä murehdin seuraavan kerran ylihuomenna, huomenna nautitaan juhannuksesta.

IMG_0033
Terassikoirat toivottavat kaikille oikein hyvää keskikesän juhlaa!

Lapinkoirajuttuja

Unnan Cilla-tytär, eli kasvattini Vehkaliinan Sudenmarja, ollaan astuttamassa kennel Taivaannastan nimiin, eli jos joku kaipaa aktiivista suomenlapinkoiraa niin sellaisia voisi olla mahdollisesti loppukesästä tulossa! Cilla on lapinkoiraksi todella sähäkkä ja tekee hommia kivalla asenteella, palkkautuu niin leluilla kuin nameillakin. Cilla on terve ja hyvärakenteinen narttu, jolla ei ole aiempia jälkeläisiä.

Cilla
Cilla
Vehkaliinan Sudenmarja
Vehkaliinan Sudenmarja

Täytyy vielä hehkuttaa, kun Tiinan ja minun yhteisomistuskoira Mette (Taivaannastan Ilomiete) tokoili ensimmäisessä kokeessaan upean ykköstuloksen: 193 p. KP ja sijoituskin hienosti 1/17. Huippua, onnea Tiina ja Mette vielä tätäkin kautta! Tähän kuuluisi nyt liuta sydänhymiöitä, Mette on niin mainio pikku ruutipussi. Meten Sissi-siskokin on menestynyt hienosti agilityssa Heinin kanssa, parivaljakko sai jo ekan agisertinsä ja SM-nollatkin on kasassa. Unnalla on hienot lapsenlapset!

Hieno Mette. Kuva: Riikka Vinnikka
Hieno Mette. Kuva: Riikka Vinnikka

Saikulla

210

Olin viikko sitten sunnuntaiaamuna pakkaamassa Nyytiä autoon, tarkoituksena oli treffata Tesu ja Joku ja suunnata kohti Valkeakosken koetta. Nyyti rupesikin yskimään. Se oli köhäissyt edellisenä iltana muutaman kerran, se usein heinää syötyään vähän kröhäilee. Nyt sitten kyseessä olikin kennelyskä, joten ei auttanut muu kuin perua reissu ja ilmoitella meitä edeltävästi treffailleille tartuntavaarasta. Unna yski muutaman kerran yhtenä päivänä ja nyt Nyytikin on onneksi ollut nyt oireeton. Nyt tulee kyllä harvinaisen surkea valmistautuminen SM:iin, kun en uskalla vielä päästää sitä kovasti juoksemaan. Harmittaa kun olisi ollut tiedossa hyviä kehätreenejä, mutta onneksi ei mennyt karanteeni päällekkäin itse SM:ien kanssa!

Muiden haaveillessa ja suunnitellessa kesälomiaan, mä ryhdyin ahertamaan nyt täyttä päivää. Olen Valviran lippusia ja lappusia vailla valmis. On kyllä tosi hieno fiilis, nyt ei tarvitse enää ikinä (!?) uhrata vapaa-aikaa tentteihin lukemiselle! Hurraa! Arki tuntuu nyt kevyemmältä kuin ennen, kun ei takaraivossa koko ajan pyöri opinnäytetyöjutut ja saan oikeasti nauttia ihan vain olemisesta. Kun nyt vain saisi koirat kuntoon että uskaltaa taas treenata ja lenkkeilläkin!