Vapaapäivän kunniaksi lähdin aamusta koirien kanssa metsään kameran kera. Vaikka treenaaminen ja koirien kanssa harrastaminen on ihan mun ykkösjuttu, on silti se ihan tavallinen arki loppujen lopuksi parasta. Mutta täytyy myöntää että eilinen koe lämmitti mieltä vielä tänäänkin! :) Pitkät metsälenkit koirien ja ystävien kanssa on niin rentouttavia ja nautinnollisia. Ja koiratkin nauttivat selvästi, kun saavat omaan tahtiin touhuta ja jolkotella.  Tänään oli vähän viileämpi sääkin, niin Unnakaan ei paistunut talvirotsissaan.

Nyytikin on kasvattanut pentujen myötä kadottamaansa turkkia takaisin. Kaikki Nyytin pennut voivat hyvin, Draamaa, Neoa ja Jayta olen nähnytkin tässä lähiaikoina. Ihania pentuja jotka vaikuttavat lupaavilta harrastuskoirilta. Aktiivisia, keskittymiskykyisiä ja reippaita. Ihana seurata millaisia aikuisia niistä lopulta kasvaakaan!

TOKO SM:iin ei ole enää pitkä aika, kuukauden verran vain. Meillä oli talvella niin pitkä treenitauko, joten en varmaan pidä kovin kummoista treenitaukoa SM:ien jälkeen. En raaski, kun ollaan päästy kivaan treenitahtiin nyt. Ollaan käyty melko tasaisesti 3-5 kertaa viikossa treenaamassa. Välillä tulee tehtyä enemmän yksin lyhyempiä treenejä kotikentällä. Treenaaminenkin on niin paljon helpompaa kuin talvella, kun ei tarvitse aina ajella Ojankoon saakka jotta pääsee tekemään tilaa vaativia liikkeitä.

Nyyti on päässyt aloittamaan uimakauden. Se tykkää ihan hulluna uimisesta – tai itseasiassa siitä että sille heitetään lelua, heitetään sitä sitten veteen tai maalle… Se lenkilläkin aina ehdottelee jokaista rannanpätkää, että oisko mahista päästä uimaan. Ja niitä rantoja täällä riittää, joten mulla on lenkkikaverina rannalta toiselle kiitävä boredcollie, joka ei halua uskoa että koko ajan ei voi olla vedessä. Unna pääsee uimaan sitten kun vedet on sen verran lämpimiä, että mä tarkenen seistä crockseissa vedessä. Unnaa ei saa uimasilleen muuten kuin saattamalla, mutta kun sen kerran saa veteen niin se ui nappuloiden perässä mielellään.