Huh, onpas tullut pitkä päivitystauko. Ollaan tässä kuluneen kuukauden aikana nautittu aurinkoisista kevätpäivistä lenkkeillen ja treenattu Nyytin kanssa melko ahkerasti. Nyyti on ollut tosi kiihkeä, joten olen joutunut miettimään perinpohjaisesti treeni- ja palkkaustapoja uusiksi sen kanssa. Onni on myös taitavat ja kokeneet treenikaverit, joilta olen saanut paljon vinkkejä ja apua.

Nyt alkaa tosin jo tuntua vahvasti siltä, että noi lumet saisi häipyä mahdollisimman pian, vaikka onkin kaunista ja aurinkoista! Olisi niin ihanaa päästä jo ulkokentille treenaamaan.

Unna on ollut nyt vähän huonompana, olin jo muutama viikko sitten tosi huolissani siitä, kun se ryhtyi ontumaan etuosaansakin. Aiemminhan ontuminen on ilmennyt vain vasemmassa takaraajassa. Meillä on kotona tosi liukkaat lattiat, joten Unna oli isällä ja äidillä huilailemassa vajaan viikon, jonka aikana ontuminen muuttui lievemmäksi. Liikuntaa ja riehumistakin olen rajoittanut, ja nyt levon ja kipulääkkeen avulla ontuminen on saatu vähän hallintaan. Ehkä vaikea uskoa, että 9-vuotias lapinkoiranarttu olisi hankala pitää levossa, mutta se on! Mun on pakko pitää Unna kytkettynä, jos en halua sen vetävän kamalia kiitolaukkaspurtteja ja riehuvan Nyytin kanssa. Puhtaasti Unna ei ole liikkunut pitkään aikaan, mutta nyt se ei vaikuta niin kankealta eikä onnu niin kamalan voimakkaasti. Kokeiltiin myös doximysiinin rinnalla toistakin antibioottia, mutta siitä ei ollut ainakaan silmämääräistä apua oireisiin.

Santahaminan eteläpuolella on näin kesäisen näköinen meri

Karoliina kävi viikonloppuna Shokin, Kriisin ja Draaman kanssa kyläilemässä. Draama oli kasvanut ihan hurjasti sen muutaman viikon aikana, kun en ollut sitä nähnyt. Ja on se kyllä niin äitin tyttö!

Kaksi marjaa

Draama

Juokse lapsi, tai äitis vie lelun suusta!

Ensi lauantaina meillä onkin eka koe pitkään aikaan. Lähdetään huomenna porukalla Viroon kisaamaan, täytyy toivoa että selvitään reissusta ehjin nahoin ja riittävin tuloksin. :)