Ihanat koirat rannalla

IMG_0211

Tänään oli pakko lähteä kamera kaulassa Eteläkärkeen, kun oli niin hulppea sää. Toi aurinko lämmittää jo! Mahtavaa että kevät alkaa hipsiä pikku hiljaa lähemmäs. Eilen nautittiin kevätauringosta Haltialassa Neon ja Jayn perheiden kanssa, Draamakin näki sylistä ekaa kertaa lampaita. :) Draama on meillä enää torstaihin saakka, joten napsin siitä nyt paljon kuvia.

 

Viikissä lenkillä

IMG_0045

Dolla, Nyyti, Draama ja Unna

Eilen oli ihanan aurinkoinen päivä, joten suunnattiin Viikkiin lenkille yhdessä äitini ja veljeni kanssa. Kuvissa on mukana vanhempieni suomenlapinkoiranarttu Dolla. Draama sai loppumatkasta matkustaa söpösti veljeni takin sisällä, kun sillä rupesi tulemaan hieman vilu ja väsymys. On ollut tosi hauskaa kun Draama on ollut meillä, on se kyllä kiva pentu. Reippaana mennyt eri paikoissa ja moikkaillut paljon uusia ihmisiä. Eilen Draama pääsi leikkimään veljensä Jayn kanssa, ja tänään tapasi Katan Kita bc:n. Kitalla ja Nyytilläkin meni juoksuleikit edelleen hyvin yksiin, vaikka eivät olleet nähneet pitkään aikaan.

Herttaiset otukset

IMG_9926On nuo äiti ja tytär kyllä aikamoinen kaksikko! Ne on ihan tiimi, kaikki tehdään yhdessä. Mun täytyi toissayönä erottaa ne portin eri puolille, kun ne ryhtyivät leikkimään kahden aikaan yöllä. Nyyti on ihan onnessaan, kun sillä on painikaveri kotona. Draama on ollut tosi reipas pentu, ollaan kierrelty eri paikoissa ja missään se ei ole jännittänyt.

IMG_9948

Eilen käytiin lappalaisporukalla Lahdessa treenaamassa, ja kivasti pentu leikki hallissakin. Draama pääsi myös samalla reissulla leikkimään Neo-veljensä kanssa. Neo oli kasvanut ihan hurjan paljon sitten viime näkemän, ja oli kyllä tosi urosmaisen näköinen Draaman vieressä.

Oli ihana nähdä reippaita lappalaiskoirakoita hommissa, on nekin kyllä niin kivoja ja hienoja koiria harrastuksissakin. Unnakin pääsi pitkästä aikaa hommailemaan tokojuttuja, se ei ole tehnyt tokoa kuin viime syksynä ennen Nyytin astutusta viimeksi. Kaket oli hukassa, mutta muuten homma sujui ihan kivasti.

Unna seuraa. Kuva: Marjo Pesonen

Unna seuraa. Kuva: Marjo Pesonen

 

 

Draama on täällä!

IMG_9903Karoliinan ihana Draama, eli Nyytin 9-viikkoinen tytär tuli meille hoitoon kahdeksi viikoksi. Draama tunnettiin pentulaatikossa nimellä Missi. Nyyti ja Draama löysivät heti yhteisen riehumissävelen, eli naapurisovun ylläpitämiseksi Nyyti pääsi muutaman tunnin painimisen jälkeen portin taakse huilaamaan. Voi että ne on kyllä jotenkin niin saman näköiset! Loistava kaksikko. Draama muisti myös missä äipän maitohanat ovat, ja Nyytilläkään ei meinannut olla mitään sitä vastaan, vaan se oikein teki tilaa Draamalle. Mä muistutin tässä vaiheessa, että nykyään tässä talossa tarjoillaan ruokaa vain kupista. Herttuatar Unna on sitä mieltä, että sohvalla on oikeastaan aika mukava nukkua, ja pitää visusti tassut kaukana reunasta ettei pentu pääse härkkimään. Ihanaa kun pääsee olemaan vähän pidemmän aikaa yhden Nyytin pennuista kanssa. :) Täytyy joku päivä ottaa ulkona kuviakin noista samiksista.

IMG_9896

 

Opinnäytetyö vs. muu elämä

Nyt kun ei ole enää pentuja häiritsemässä keskittymistäni, niin voin ryhtyä syyttämään tokoharrastusta. Kuinka paljon mielenkiintoisempaa onkaan treenata ja lueskella muiden blogeja ja kirjoituksia koirien kanssa harrastamisesta, kuin päntätä kirjoja laadullisesta tutkimuksesta ja sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kehittymisestä. Oli jokseenkin huvittavaa huomata, että joku oli eksynyt blogiini hakukoneen kautta hakusanoilla ”pahimmat mokat opinnäytetyö”. Heh. Täytyy ehkä nöyrtyä myöntämään, että minulla saattaa olla hieman vaikeuksia itseni ja projektini johtamisessa. No mutta onneksi aikataulu on tiukka, joten tulee sitä tekstiäkin tutkimussuunnitelmaan pikku hiljaa lisää.

Koska olen melko paljon ehtinyt roikkumaan netissä, eksyin myös lueskelemaan Lemmikkipalstoilla käytävää keskustelua rodun merkityksestä tokossa. En oikein tiedä mistä ihmeestä joillain harrastajilla on tullut kuva siitä, että bordercollien kanssa harrastaminen ja kisaaminen on pelkkää onnea ja auvoisuutta. Hätkähdyttävin kirjoitus oli sellainen, jossa kirjoittaja kertoi huomanneensa että ”käyttöbortsun omistajilla” ei ole lainkaan kokemusta ongelmista, eivätkä he osaa neuvoa muita koska heidän bordercolliensa ovat aina oppineet kaiken kuin itsestään. Hih, tervetuloa katsomaan meidän treenejä! Ja vaikka muutamana ahdistavana aamuyön tuntina valvomaan viereen ja miettimään millä ihmeellä saa senkin tietyn jutun tokossa nyt toimimaan. (Noloa, olen oikeasti muutaman kerran herännyt yöllä miettimään tuollaisia…) Aika surullista jotenkin, että bordercollieita pidetään jonain ihme otuksina joiden kanssa ei oikeasti tarvitse tehdä edes töitä. Koiria ne ovat siinä missä muutkin, ja jokaisen enemmän ja vähemmänkin menestyneen koirakon takana on varmasti tuhansia tunteja treenejä. Olisi niin hienoa, jos kaikki iloitsisivat vilpittömästi siitä miten hienosti Suomi on lähivuosina pärjännyt tokossa. Surullista että sen sijaan energiaa käytetään kateudelta kalskahtavaan menestyksen väheksymiseen ja koirien mollaamiseen.

Eli kerran bordercolliet oppii kaiken kuin itsestään, niin ehkä mä siis skippaan illan treenit, ja odotan että Nyyti ymmärtäisi että haluan sen askeltavan seuraamisessa rauhallisemmin ja hahmottavan ruudun oikean paikan tuosta kotisohvalta. Iltaruoan jälkeen voisin keskustella sen kanssa väärien tunnarikapuloiden koskettelusta ja iltasaduksi lähetän sille ymmärtäväisiä ajatuksia kaukojen tekniikasta.

Paluu arkeen

Aika tuntuu menevän ihan siivillä, kun päivät täyttyvät taas enemmän kaikesta normaaliin arkeen liittyvästä pentujen lähdön jälkeen. Oli ihanaa päästä treenaamaan pitkän tauon jälkeen. Pelkäsin että mua odottaa jokin ihan katastrofi Nyytin kanssa, mutta ekat treenit meni itseasiassa paremmin kuin odotin. Meidän virheetkään eivät olleet kadonneet minnekään kolmen kuukauden aikana, tosi outoa… Mun täytyy nyt kyllä ottaa jokin kurikuuri sille, kun se on ollut arjessakin hieman kurittoman oloinen. Päätin aloittaa ihan vaan siitä, että se ei saa singahdella hallille mentäessä missä sattuu ja yritän olla muutenkin sille tiukempi ja päättäväisempi. Nyyti on kiltti koira, mutta mä olen vielä kiltimpi ja Nyyti osaa ottaa siitä kyllä ilon irti.

IMG_9746

Näin keskiviikkona pitkästä aikaa Annia, käytiin yhdessä lenkillä ja Anni hieroi molemmat tytöt. Jumeja löytyi molemmilta, eikä itseasiassa yhtään yllättävistä paikoista. Unnalla borrelioosin aiheuttama ontuminen on vähän jumiuttanut etuosaa, Nyytillä oli keskiselässä ja etujaloissa kireyttä. Seuraava hierontakin sovittiin jo alustavasti, kun Anni ja kumppanit muuttaa ihan hurjan liian kauas nyt maaliskuussa. Snif.

Annin Ninni ja Aatu

Annin Ninni ja Aatu

Nyytin pennuista olen tavannut kolmea tähän pääkaupunkiseudulle jäänyttä, ja kaikilla on alkanut elämä omassa kodissaan hienosti. Niin ihanaa! Meillä oli lauantaina treffit Draaman, Neon ja Jayn kanssa. Oli ihana nähdä pikkuriiviöitä leikkimässä. Sää oli harmikseni tosi harmaa ja ankea, niin kuvista tuli tosi suttuisia. Draama-tyttönen tulee nyt torstaina meille hoitoon kahdeksi viikoksi, joten kuvasatoa on varmasti sitten luvassa. Tässä muutama onneton räpsäisy:

Tässä ei ehkä leikitä pennun kanssa, vaan pennulla... Kuvassa Nyyti ja litistetty Neo.

Tässä ei ehkä leikitä pennun kanssa, vaan pennulla… Kuvassa Nyyti ja litistetty Neo.

Unnan Arvi-velikin oli mukana. Edessä Draama, Neo ja Jay.

Unnan Arvi-velikin oli mukana. Edessä Draama, Neo ja Jay.

Draama, Jay ja alimmaiseksi joutunut Neo

Draama, Jay ja alimmaiseksi joutunut Neo

Mustavalkoiset sisarukset Neo ja Draama. Arvi ihastui pikku-Draamaan!

Mustavalkoiset sisarukset Neo ja Draama. Arvi ihastui pikku-Draamaan!

Nyyti saa taas Unnalta kyytiä

Nyyti saa taas Unnalta kyytiä