Me ollaan jo näin isoja

Huh huh. Alkaa olla jo vauhtia tassuissa meidän pikkuisilla. Viikko sitten oli vain söpöä kun pienet päästi valloilleen koko asuntoon ja ne tutkivat ja nakertelivat paikkoja, mutta nyt varsinkin aamuisin meno alkaa olla tosi hurjaa. Bobikin sanoi että pentujen aitaus on kuin jokin piraija-allas, sinne kun erehtyy astumaan niin koko jengi hyökkää nilkkoihin kiinni. Nyyti leikittää pentuja paljon, ja muutama päivä sitten menin kurkkaamaan makuuhuoneeseen mitä siellä touhutaan kun oli niin epäilyttävän hiljaista: Unna leikitti siellä pentuja! Arvokkaan rouvan ilme oli tosin sellainen ”ups, jäin kiinni!” -tyyppinen, kun kurkkasin ovelta. Hauskaa kun hoitotätikin pitää pennuista, Unna usein hakeutuukin sohvalta tai makkarista pentujen joukkoon hengailemaan.

Tässä vielä muutama kuva pennuista:

Noin kahden sekunnin kuluttua Nuuska menetti pallonsa.

Luodilla on sama aarre.

Suloinen Haiku

Kukkuu!