Saa nähdä onko meillä joulukuussa edessä iloinen perhetapahtuma, kun Nyyti astutettiin reilu viikko sitten Bobby Dalzielin hienolla uroksella Jakilla. Menemme ultraan marraskuun alkupuolella, niin sitten selviää onko Myytin nelospentue Nydellä kyydissä. Laskettu aika ajoittuu juuri samalle viikonlopulle kuin mun loppuvuoden odotetuin tapahtuma: TOKO:n Pohjoismaiden mestaruuskisat. Taitaa jäädä katsomossa kannustaminen minulta tänä vuonna välistä, jos Nyyti on tosiaan tiine. On se kyllä niin taitava noiden ajoitustensa kanssa! ;) Pentu-uutisia voipi seurailla aktiivisemmin päivittyvästä Myytin pentueiden omasta blogista.

Nyytin poikaystävä Round Robin I’Jak:

Kuvat Anna-Leena Väätänen

Nyt kun ollaan selvitty jokseenkin kunnialla astutusrumbasta (ajoin vajaassa viikossa lähes 1500 km, ja käytiin Anna-Leenan kanssa seilaamassa laivallakin ) niin on ollut tosi mukava palailla hissukseen taas normaalirutiineihin, eli ollaan päästy vähän treenaamaankin. Mulla tulee aina taukojen jälkeen sellainen olo, että kaikki työn alla olevat jutut ovat kadonneet, mutta onneksi ainakaan nyt ei ollut niin käynyt. Tällä hetkellä työn alla ovat ruudun paikka, luoksetulon maahanmeno ja ikuisuusprojekti kaukot. Yllättävän pitkälle ollaan sinnitelty osaamatta kakeja ”oikeasti”, kun se on mun inhokkiliike ja en ole opettanut tekniikkaa ikinä kunnolla. Nyt teen tällaisen julkisen lupauksen, että treenaan ne kuntoon tämän talven aikana. :P Jos Nyyti on tiine, niin seuraavat kokeet ovatkin sitten vasta ensi keväänä, joten tässä on hulppeasti aikaakin. Tavoitteena olisi käydä keväällä ainakin Virossa ja Ruotsissa kisaamassa, sekä tietty osallistua täällä Suomessa ainakin SM:iin.