Tänään käytiin Unnan kanssa juoksemassa yksi startti HSKH:n kisoissa Ojangossa. Meidän pistesaldot on näköjään noususuhdanteessa, kun nyt ehdittiin haalia 15 virhepistettä, ja kaikki kepeiltä! Keppikulma oli tosi vaikea, joten jo kepeille lähetyksessä saatiin eka kielto, jonka jälkeen tulikin itse pujottelussa virheitä – saatiin vasta kolmannella yrityksellä kepeiltä puhdas suoritus aikaiseksi. En tiedä olisko toissapäivän epäonnistuneet keppitreenit voineet vähän vaikuttaa, kun Unna yleensä pujottelee aika säntillisesti ihan loppuun asti.

Muuten rata meni ihan superisti, Unnalla oli tosi hyvin vauhtia! Olin niiiin tyytyväinen, ja kaikki muut killerikohdat meni hienosti. Saatiin jopa yksi hienosti onnistunut takaaleikkaus tehtyä. :D Loppusuoralla Unna irtosi tosi hyvin, tällaisia ei olla nähty aikoihin. Jäi tosi hyvä mieli, ja nyt on pakko varmaan katsella vähän kisakalenteria eteenpäin.

Tokoiltu ollaan melko ahkerasti myös lähipäivinä. Tiistaina käytiin Paulan ja Jamin kanssa ottamassa paikallamakuita vankilan kentällä, ja ekat makuut meni ilman piippaamista! Tokassa Unna oli levoton, ja piippaili sekä käänteli kylkeään. Tehtiin myös pari tavisnoutoakin, nurtsi ällötti Unnaa vähän ja toi ravilla takaisin.

Eilen kävin Siilitiellä hakemassa häiriötä, ja sitä myös saatiin (ehh, mukavan ”eloisa” paikka valittiin, kun teinit oli puistossa nauttimassa kevätillasta…) Tunnarikapulan etsimistä, ihan ok. Luoksetulon seisominen, jota varten olin etukäteen vienyt puskaan namikupin. Pysähtyminen oli hyvä, ja avitin Unnan palkkakupille. Näitä vois jatkaa, niin jos saisi stopeista varmemmat ilman näkyvää kuppia. Pari tavisnoutoa ja pitkähkö seuraaminen, josta vapautus syömään autolle.

Tänään käytiin Annan ja Sunnyn kanssa Käpylän urheilupuistossa. Kaksi ruutua, molemmat hyvät! Tokassa palkka valmiina. Muutamat istumiset, ok, palkka heittämällä heti stopista taakse.

Tehtiin myös tunnarikapulan piilottelua, jotka ei onnistuneet ollenkaan. Unna oli varmasti jo agikisojenkin takia väsynyt, ja muut hajut vei voiton kapulasta. Lisäksi tästä on varmaan (kuten muistakin noudoista…) tullut nyt ällö juttu. :( Nyt vaan motivaatiota itse kapulan etsimiseen, eikä pitäis ikinä yrittää vääntää väsyneen ja kylläisen koiran kanssa.

Dollakin pääsi tekemään, ja se oli oikein innoissaan. Pientä seuraamista, kakeja läheltä ja näyttöruutu. Näköjään se muistaa vielä ruudun, vaikkei olla pariin vuoteen sitä tehty ollenkaan. Nyt mulla on molemmat typyt täällä Riihimäellä, kun mennään maanantaina Janakkalaan silmätarkkiin.