Vehkaliinoja terveystarkeissa

Unnan ”pikkuiset” Rafi, Nipa ja Myrtti tarkastettiin eilen MeVetissä. Olin jo ennen tarkkeja ihan hurjan iloinen ja kiitollinen että kaikki halusivat tarkastuttaa koiransa. Tuo asia on mulle itselleni tositosi tärkeä. Oli taas kiva nähdä reippaita ja iloisia, hyväkuntoisia ja hyvin hoidettuja kasvatteja. :)

Kaikilla kolmella oli terveet silmät ja polvet, ja kaikki halusivat myös tutkia hieman ekstraa, eli selän ja olkanivelet, jotka olivat myös koko kolmikolla terveet. Varmaan jatkossa tutkin myös omilta koiriltani nuo, kun kerran samalla rauhoituksella pieneen hintaan saa myös noidenkin osasten terveydestä varmuuden.

Lonkat ja kyynärnivelet tutkittiin luonnollisesti myös kaikilta, ja kuvat lähtivät Kennelliittoon lausuttaviksi. Kaikilla oli hieman matalat lonkkamaljat, ja mä toivon että Axelssonin arviot ei putoa ainakaan alemmaksi Limanin tarkastuksessa. Kyynärät näyttivät terveiltä, saa nähdä sitten mikä on lopullinen tuomio.

Neljäs ”superässä”, eli Tarulla sijoituksessa oleva Cilla menee tässä jossain vaiheessa tarkkeihin, kunhan tulee sopiva sauma. Cillan lauma kun lisääntyi marraskuun alussa pikkuisella ihmislapsella. :)

Unnan kanssa on nyt ollut pitkin syksyä tosi huonoa tuuria. Alkusyksystä sillä revähti lapa ja samaan syssyyn se astui vielä lasiinkin. Eläinlääkärissä päästiin vierailemaan myös muutama viikko sitten, kun Unna ja lenkkikaveri päättivät eliminoida toisensa. Onneksi tuosta rytäkästä selvittiin vain päivän ontumisella.

Nyt loppuviikosta Unna rupesi kröhimään ja eläinlääkäri totesi sillä ehkä kennelyskän aiheuttaman  keuhkoputkentulehduksen. Nyt on antibioottikuuri päällä ja mitään hengästyttävää liikuntaa ei saa harrastaa.
Me melkein jopa päästiin pitkästä aikaa agitreeneihinkin tuossa kaiken keskellä, mutta Unnalla alkoi juoksukin sopivasti päivää ennen ekoja treenejä. Mä just laskeskelin että agia ollaan päästy tekemään viimeksi syyskuun alussa. Noh, pääasia on että saisin Unnan nyt kuntoon ja päästäisiin edes kunnon metsälenkeille.

Viime viikolla käytiin myös tokoilemassa ennen sairastumista, ja koska olin laiska ja en jaksanut kirjoitella treenejä heti ylös, mulla on vain hämärä muistikuva mitä me tehtiin. Ainakin palkkaamattomuustreeni: seuraaminen, luoksetulo, liikkeestä istuminen ja ruutu. Meni kivasti, tätä täytyy tehdä tosi paljon useamminkin, ja ketjuttaa vaikka noita voittajan liikkeitä takaperin.

Nyt me ei sitten treenailla mitään, kun Unna ei saa hengästyä. Joten kotitokoilutkin on pannassa, kun tuo kiihtyy siitä sen verran. Köpötellään vaan takki päällä, ja tällä hetkellä nautitaan ihan mielettömän kauniista lumisista maisemista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s